Mekin tehdään kulttuuria -blogimme esittelee keskisuomalaisen kulttuurin viljelijöitä ja veistäjiä; kulttuuriyhdistyksiä, tapahtumia ja luonnonvoimia niiden takana. Viritämme yhdessä keskustelua siitä, kuinka kulttuuri Keski-Suomessa voi ja miten sen elinvoimaisuutta lisätään. Oletpa tapahtuman järjestäjä tai osallistuja, niin lähetä postia kesääsi piristäneestä kulttuurikokemuksesta osoitteeseen kansalaiskulttuuri@gmail.com. Kesä on taidelaji!
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Tulessa - Äkkigalleria kokoaa yhteen seitsemän suomalaista naistaiteilijaa
Järjestyksessä kahdestoista Äkkigalleria kokoaa yhteen seitsemän suomalaista naistaiteilijaa.
Sukupuoli ei ole ainoa taiteilijoita yhdistävä tekijä, vaan ennen kaikkea he kaikki jakavat voimakkaan tekemisen hengen; he kaikki elävät ja käsittelevät kokemuksiaan teoksiensa kautta. Taiteilijat käyttävät taidettaan kommunikaation välineenä, ja kaikki mitä he viestivät, on selkeää ja itsetietoista.
Kaikki seitsemän taiteilijaa ovat keskittyneet työssään ihmisten ja ihmissuhteiden kuvaamiseen, kukin omalla tavallaan ja näkökannaltaan. He ovat tuoneet itsensä tekemisen keskiöön sekä tarkkailijana että tarkkailtavana, sekä tekijänä että teon kohteena.
Taiteilijat edustavat myös laajaa taiteellista osaamista. He työskentelevät tekstiilin, maalauksen, veistosten, animaation, grafiikan, performanssin ja videotaiteiden saralla. Kaikki nämä mediat ovat esillä myös Äkkigallerian Tulessa-näyttelyssä.
Taiteilijoiden luomisvoima ja asenne saattaa osittain johtua naiseudesta; elämän kokemisesta tietynlaisen sosiaalisen viitekehyksen lävitse. Se on vaikuttanut heidän tapaansa ajatella ja toteuttaa itseään. Mutta ennen kaikkea nämä taiteilijat ovat voimakkaita ja menestyviä taiteilijoita, joiden luomistavat ovat tulessa.
Äkkigalleria kahdentoista taiteilijat ovat: Pirjetta Brander, Annika Dahlsten, Eeva-Mari Haikala, Arja Jäppinen, Minna Suoniemi, Pauliina Turakka-Purhonen ja Ulla Virta.
Äkkigalleria 12
Gummeruksenkatu 5
Avoinna to 24. – su 27.11.2011 klo 13 – 19
Avajaiset ke 23.11. kello 17-19.
Lisätietoja
Anna Ruth
Kuraattori, taiteellinen johtaja
tai
Juho Jäppinen
Näyttelysihteeri
akkigalleria@gmail.com
http://akkigalleria.blogspot.com
torstai 20. lokakuuta 2011
Ilman apupyöriä
Mennyt kesä tarjosi jälleen matkailijoille ja alkuasukkaille valtavan määrän kulttuurielämyksiä. Yhtenä lisätehosteena tarjontaan toimi Saarijärven kulttuurikesä-2011 projekti. Projektissa linkitettiin kulttuuritarjontaa ja – ihmisiä toisiinsa. Teatteria, tanssia, musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä, runoutta, elokuvaa, toritapahtumia… paikallista osaamista samassa paketissa. Ideana oli, että kaikki kulttuuritarjonta olisi löydettävissä yhdellä kertaa ja kaikki tietäisivät mitä toiset puuhaavat. Yhteisen projektin suunnittelu aloitettiin jo ajoissa talvella ja suunnitelmia hiottiin pitkin kevättä. Vaikka kaikilla projektissa mukana olleilla oli vahvaa osaamista jo entuudestaan omalta kulttuurialueeltaan, oli tällainen yhteinen yrittäminen kuitenkin jotain uutta. Kulttuurikesä todisti järjestäjilleen, että ilman apupyöriä ajaessa pääsee nopeammin ja pidemmälle ja kuinka luottamus omiin taitoihin ja kykyihin kasvaa huimasti.
Saparopään touhuja seuraa yksi siilitukkainen. Oma pikkupyörä vaikuttaa aivan vauvamaiselta verrattuna isosiskon menopeliin. Jotain on tehtävä, että puntit saadaan tasan. Siilitukkaiselle riittää, että satulaa nostetaan, ja viilipurkista askarrellaan pinnojen väliin räpätin. Meno tuntuu aivan erilaiselta tuunauksen jälkeen. Kaiken näkee paljon paremmin korkeammalta ja nyt kaikki kuulevat jo kaukaa, että liikenteessä on siilitukkainen räpättimineen.
Kun joku nostaa rimaa korkeammalle joutuvat kaikki kurottamaan hieman ylemmäksi ettei tarvitse tehdä rimanalitusta. Paikalliset toimijat kulttuurin eri kentillä tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Kaikki ammattilaiset ja harrastajat, jotka tuottavat kanssaihmisille merkityksiä, kokemuksia ja elämyksiä kulttuurin kautta ansaitsevat kiitoksen. Paikallinen ruohonjuuritason kulttuurirattaisto on erittäin hyvin öljytty ja rullaa omalla painollaan. Kulttuurin vapaaehtoistyöläiset tarvitsevat tuekseen kuitenkin pitkän tähtäimen suunnitelmia, joita toteutetaan yhdessä kulttuurilaitosten ja -virkamiesten kanssa. On hienoa huomata, että nyt suurempikin koneisto Saarijärvellä alkaa viritellä vehkeitään, että saadaan viimein kulttuurin suuri pyörä pyörimään. On tullut aika lunastaa Saarijärven imago kulttuuripitäjänä myös käytännön tasolla. Saarijärven museon johtajan Kari Kotilaisen idea jo varhaiskasvatuksen kautta alkavasta kulttuurikasvatuksesta on mielestäni erittäin hieno. Lapsena opittua polkupyörällä ajamisen taitoa ei unohda. Lapsena opittu reitti kirjastoautolle tai museolle on helppo muistaa vielä vanhemmallakin iällä.
Heini Tenokoski
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Inga Cholmogorova & Anthony Schrag Äkkigallerian residenssinäyttelyyn Jyväskylään
Anthony Schrag on syntynyt Zimbawessa ja työskentelee nykyisin Skotlannissa. Hän tekee hyvin läsnäolevaa, kehollista taidetta. Useissa teoksissaan hän käyttää vartaloaan teoksen toteutusvälineenä kommunikoiden ympäristönsä kanssa tavallisesta poikkeavilla tavoilla. Hän näkee kaupunkitilan mahdollisuutena toteuttaa teoksiaan; hän kiipeilee katupylväissä ja käyttää monimuotoista kaupunkitilaa teosalustana. Hänen teoksensa tutkiskelevat uudenlaisia tapoja käyttää, tulkita ja elää ympäristössämme.
Inga Cholmogorova on liettualainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Amsterdamissa. Cholmogorova tekee monikerroksisia ja –tulkinnallisia teoksia. Hän on kiinnostunut kulttuureissa liikkuvista oletuksista ja tabuista. Teoksissaan hän kyseenalaistaa vakiintuneita käytänteitä ja ‘totuuksia’ performanssien ja asiayhteyksien sekoittamisen avulla. Cholmogorovan projekteissa yleisöllä on usein merkittävä osa lopullisen teoksen muodostumisessa.
Äkkigallerian residenssinäyttelyn teema, toteutustapa ja sisältö jäävät residenssiin osallistuvien taiteilijoiden määriteltäväksi. Lopulliset teokset valmistuvat näyttelytilassa avajaisia edeltävinä päivinä, tai näyttelyn kuluessa.
Näyttelyn avajaiset pidetään keskiviikkona 14.9. kello 17.-19. Näyttely on auki to 15.9.–su 18.9. kello 13–19. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Äkkiresidenssi II
Inga Cholmogorova & Anthony Schrag
14. – 18.09.2011, kello 13-19,
Kauppakatu 4, Jyväskylä
Lisätietoja:
Anna Ruth
Juho Jäppinen
akkigalleria@gmail.com
http://akkigalleria.blogspot.com/
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Saarijärven kulttuurikesä
Avajaiset pidetään ti 21. 6 2011 klo 19.00. Tervetuloa nuuskimaan miltä "persoonallinen" Kisasuoja näyttää nielaistuaan
taidenäyttelyn.("kansan apteekki on perin nihkeä ellei jopa kilteisasenteinen sponsori- putiikki,joten tarjouilu on kunnon eli ehtaa suomalaista peruskamaa.)
t. marja(vs marjapirkko)
jk . haa!. Suomi on vieläkin MM.
jk 2
Kisis, Sivulantie 4 SAARIJÄRVI. 13 tie käänny vas "Mannila" ja keskusta? jatka suoraan ( Museolle päin) Paavontietä läpi kylän ohi k-marketin, työväentalon jälkeen kääntyy oikealle Sivulantie.Kerrostalon ja pyörätien jälkeen, jälleen oikealla kököttävät samassa pihassa, uimahalli Aarresaari,monitoimihalli ja vanha vanha kokenut keltainen? Kisasuoja.
Museo on Paavontien varressa oikealla(rivitalon jälkeen) pikkumatkan päässä Sivulantien risteyksestä.
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Lista kesän kulttuuritapahtumista
Tervehdys blogin lukijat. Kesä on jo ovella ja lukuisat kesätapahtumat ilahduttavat meitä jälleen myös täällä Keski-Suomessa. Seuraavassa listaa kulttuuripitoisista kesätapahtumista:
Haihatuksen Henki ry:n kesänäyttely Joutsassa 12.6. – 14.8.2011, avajaiset 11.6 Pääsymaksu 8/7/2 € on koko kesän voimassa oleva kausimaksu.
Lounaispuiston kesä: Puistotanssit 14.6. – 9.8 + lauluillat
Sataman Yö –festivaali 15.6. – 18.6.2011
Suomalaisia laulajia Luhangan kesäkirkossa 19.6.2011
Saarijärven kulttuurikesä 22.6. – 3.8.2011
Keuruun taiteilijaseura ry:n KESÄNÄYTTELY 2011 järjestetään Punnosen talossa 27.6. - 31.7.2011
Poikkitaideristeily Päijänteellä 30.6.2011. Järjestäjät: Keski-Suomen Kirjailijat ry, Jyväskylän taiteilijaseura ja Luovan valokuvauksen keskus. Ks. aihetta koskeva kirjoitus tällä blogilla.
Uuden Polven museon taidenäyttely Säynätsalon Teollisuustalossa 30.6. – 14.8.2011
Kuhmoinen Kuhtuu XXXI 1.07. - 10.07.2011
Valtakunnallinen ARS JOK´VARS taidenäyttely 4.7. - 31.7.2011 Jämsän Jokivarren koulukeskuksessa.
Musiikin aika festivaali 5.7. - 10.7.2011 Viitasaarella
Joutsan Joutopäivät 8.-10.7.2011
Saarijärven musiikkipullistuksen KIRMOT 11.7. – 17.7.2011
Jyväskylän Kesä kaupunkifestivaali 12.7. – 17.7.2011
Traktorijatzit Viitasaarella 15.7. – 16.7.2011
Kihveli Soikoon festivaali 15.-17.7 2011 Hankasalmella
Keitelejazz Äänekoskella 20.7. – 23.7.2011
Multiasta Satoa -festivaali 20.7 – 24.7. (-31.7.)2011
Suomipopfestivaali Jyväskylän veturitalleilla 21.7. -23.7.2011 ()
Rockfestari Naamat Muuramessa 22.-24.7.2011. Loppuunmyyty.
Vaajakosken Kohinat 12.8. – 14.8.2011
Uuden Polven museon –tanssitapahtuma 14.8.2011
Suomi-laiva Soi! 2011 järjestetään lauantaina 20.elokuuta klo 19.00-00.00. Laiva lähtee Jyväskylän satamasta. Tapahtuman järjestää Blues Live! ry
Jelmu ry:n Lutakko Liekeissä -festivaali 27.8.2011
Korpilahden musiikkiyhdistys Musary ry:n IX. Satama - Blues 27.08.2011
Kuukkarock Uuraisilla kesällä 2011. Seuraa ilmoituksia sivuilla: http://www.kuukkarock.com/
Kesäteatterit ks. http://kehy.harrastajateatterit.fi/?page_id=1229
maanantai 16. toukokuuta 2011
Kansan musiikkia ja tanssia Karkeen tahtiin
tiistai 10. toukokuuta 2011
Poikkitaideristeilylle voi ilmoittautua 15.6.2011 saakka
TORSTAINA 30.6.2011
Korpilahden satamaan n. klo 14.30.
Lähtö klo 15.30 Korpilahdelta, tulo Säynätsaloon (Juurikkasaari) n. klo 17.45 (Uuden Polven Museon näyttelyn avajaiset)
Lähtö Säynätsalosta klo 19.45, tulo Jyväskylän satamaan klo 21.00.
perjantai 6. toukokuuta 2011
Jarmo Kivelä Loiskiksen vakituiseksi muusikoksi
Loiskiksen perustaja ja pitkäaikainen taiteellinen johtaja Pentti Rasinkangas siirtyi 30.4.2011 Loiskiksen vakituisesta vahvuudesta vapaaksi taiteilijaksi ja Loiskiksen vierailevaksi solistiksi! Rasinkangas teki työtä Loiskiksen perustamiseksi mm. musiikin läänintaiteilija Markku Rinta-Pollarin kanssa ja Loiskis yhditys perustettiin 18.4.2000 ylläpitämään kokopäiväisesti toimivaa lastenmusiikkiorkesteria. Kaksi muuta perustajajäsentä toimii edelleen Loiskiksessa: kapelimestarina Pekka Nättinen ja hallituksen varapuheenjohtajana Jarmo Laaksonen.
Loiskiksen hallitus valitsi 3.5. uudeksi päätoimiseksi muusikoksi Jarmo Kivelän. Hän on valmistunut musiikinopettajaksi Jyväskylän yliopistosta 2009 ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä musiikinopettajana. Jarmo on kotoisin Sallasta. Loiskiksen muut päätoimiset muusikot ovat Erkki Okkonen, Pekka Nättinen ja Tomi Nurmi. Keikkamuusikoita ja solisteja on vuosittain töissä noin 15-20.
Kivelän soittimet Loiskiksessa ovat haitari, koskettimet, kitara, basso ja lyömäsoittimet. Hän laulaa Loiskiksen eri kokoonpanoissa niin solistina kuin stemmalaulajana. Hänellä on työkokemusta lastenmusiikin esittämisestä vuodesta 2005 alkaen, jolloin hän toimi Loiskiksessa sijaisena kaksi vuotta. Hänen säveltämänsä lastenlaulu "Otto matkaa Mäki-Mattiin" valittiin Mäki-Matin perhepuiston 30-vuotisjuhlalauluksi kaksi vuotta sitten. Myös viime kesän uutuuteen Mars matkaan! -avaruuskonserttiin Jarmo sävelsi Loiskikselle lauluja. Ja nämäkin laulut löytyvät Loiskiksen 10-v.levyltä.
Loiskiksen 10-vuotisnäyttely on parhaillaan esillä Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla 23.6. asti. Siellä voi käydä muistelmassa Loiskiksen kymmenvuotista keikkaputkea ja Loiskiksessa vaikuttaneita muusikoita / esiintyjiä - heitähän on jo aika paljon. Lisäksi siellä voi vastata kysymyksiin ja voittaa vaikka lipun risteilylle. Järjestämme kotiseudun yleisölle perinteisen Lasten risteilyn su 5.6. klo 14-16 m/s Rhealla. Loiskiksen mukana laineilla laulaa Nonetti -yhtyeen nuoria solisteja. Tervetuloa avamaan kesä Päijänteellä hyvän musiikin kera!
Hyvin soivin kevätterveisin
LOISKIS RY
Arja Kautto, tuottaja
puh. 014-620 724, 040 5399 459
Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä
loiskis@loiskis.fi, www.loiskis.fi, www.lastenlevykauppa.fi
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Tavoitteena elävä kulttuurikeskus Kankaalle
TAVOITTEENA ELÄVÄ KULTTUURIKESKUS KESKELLE KANKAAN ALUETTA
Elokuvia, kiipeilyä, mediataidetta, musiikkia, parkouria, sirkusta, tanssia, teatteria
Esittävien taiteiden näyttämö, elokuvateatteri, harjoitussaleja, äänitysstudio, työpajatiloja, kulttuuritoimijoiden toimistoja, kahvila/ravintola/kulttuuriklubi
Lähellä asukkaita, osana yhteisöä, kulttuuripalveluita ihmisille
Tavoitteena on tuoda näyttämöille monipuolisia elokuva-, tanssi-, teatteri- ja sirkusesityksiä. Yleisölle tarjotaan mahdollisuus osallistua, nähdä ja kokea. Eri ikäiset saavat mahdollisuuden harrastaa kiipeilyä, parkouria ja kehittää ilmaisutaitoaan eri taiteissa. Ammattilaiset ohjaavat ja opastavat. Olennaista on kilpailemattomuus, vastuullisuus ja toisten harrastajien kunnioittaminen ja kannustaminen.
Kulttuurikeskus kokoaa saman katon alle suuren joukon toimijoita, mikä mahdollistaa palveluiden kehittämisen, yhteistuotannot ja saavutettavuuden. Kulttuurikeskus palvelee sekä lähellä että kaukana - kiertueteosten tilaaminen helpottuu yhteismarkkinoinnilla. Saman katon alta voi lähteä kiertueelle kulttuuripaketti, jonka sisältö on suunniteltu kohderyhmän, tilaisuuden ja tilan perusteella. Paketti voisi sisältää esimerkiksi teatteriesityksen, parkour-ja tanssityöpajan sekä musiikkia.
Kankaan kaupunkitilaa voidaan käyttää myös taiteen näyttämönä - kulttuuri on lähellä ihmistä. Elokuvakeskus voi tuottaa kaupunkitilaan suunnattuja media- ja elokuvataiteen heijastuksia. Tanssitaide osallistaa kaiken ikäisiä ihmisiä sisä- ja ulkotiloissa. Teatteri ja sirkus voivat tuoda teoksiaan alueen keskustorille. Kävelyreitille voidaan rakentaa parkour telineet, jotka olisivat luonteva osa alueen miljöötä ja arkkitehtuuria. Parkour Akatemia voi työskennellä paitsi kulttuuritilan sisällä myös alueen ulkotilojen rakenteilla. Kulttuurikeskuksen seinään voidaan rakentaa turvallisesti kiipeilyn mahdollistavia rakenteita.
Kulttuuritiloja on tarkoitus myös vuokrata muille käyttäjille ja niiden yhteyteen on mahdollista tehdä myös harjoitus- ja esiintymistila kuoroille ja operetille. Alueen visuaalinen ympäristö on mahdollista rakentaa viihtyisäksi ja mielenkiintoiseksi noudattamalla julkisissa rakennuksissa ja puistoalueiden rakentamisessa prosenttiperiaatetta.
Kankaan kulttuuritila esitys - ja harjoitustiloineen palvelee alueen kulttuurielämää: taide- ja liikuntapalveluita tuottavia kolmannen sektorin toimijoita, yksittäisiä taiteilijoita ja yleisöä.
Tiloja käytetään taide- ja liikuntakulttuurin ammattimaiseen toteuttamiseen. Tekijöinä ovat ammattilaiset ja ammattilaisten ohjauksessa harrastajat. Taide ja liikunta lisäävät jokapäiväisessä elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.
Hankkeen toimijat: Jyväskylän tanssiopisto, Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen Tanssin Keskus, Kiipeilyseura Projekti, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis, Live Herring, Circus Uusi Maailma, Tanssin Aika, Tanssiteatteri Kramppi, Teatteri Eurooppa Neljä, Teatterikone, Parkour Akatemia, Keski-Suomen taidetoimikunta.
Työryhmä työstää tilaprojektia eteenpäin tapaamalla vaikuttajia ja päättäjiä.
torstai 14. huhtikuuta 2011
Kulttuurituotannon läänintaiteilija esittäytyy
Jyväskylästä puuttuu kulttuuritila, joka soveltuu mm. elokuvan, mediataiteen, teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin esittämiseen. Kolmas sektori tuottaa Jyväskylässä kulttuuripalveluita vaihtuvissa tiloissa. Jyväskylän rikkaus on tällä hetkellä taiteen tuleminen lähelle ihmistä palvelutaloihin, kouluihin, kirjastoihin ja kävelykadulle, mutta samalla taiteen soveltaminen vaihtuviin tiloihin rajoittaa ja yksipuolistaa taiteen tekemistä tai jopa estää taideteoksen toteutumisen. Kiertävien ja tilaan kuin tilaan soveltuvien taideteosten rinnalle tarvitaan teoksia, jotka on toteutettu taiteiden vaatimukset täyttävässä tilassa, jossa yleisö voi rauhoittua taiteen kokemisen äärelle. Monitaiteiseksi leimautunut elävä kulttuuritila edistää taiteiden monimuotoisuutta ja saavutettavuutta.
Tavoitteena on viedä tilahanketta eteenpäin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden kanssa ja etsiä muita yhteistyökumppaneita edistämään hankkeen toteutumista. Ehdotus tilatoiveista, käyttäjäverkostosta ja toiminnan sisällöstä on tehty Kankaan alueen ideointiprojektiin.
Läänintaiteilijan työssä painotan myös erityisesti maaseutukunnissa toimivien kulttuuri-ja taideyhdistysten tukemista yhteistyössä kuntien kulttuurivastaavien kanssa. Tavoitteena on avustaa kulttuuritoimijoita ideoiden hankkeistamisessa ja rahoituksen hakemisessa sekä yhteistyökumppaneiden löytämisessä myös oman kunnan ulkopuolelta. Läänintaiteilijana tavoitteenani on vahvistaa alueella olemassa olevia rakenteita ja yhteistyössä kentän kanssa kehittää uusia verkostoja, tapahtumia ja toimintoja.
Kulttuuripalveluiden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja kehitystyöstä hyötyvät myös muut yhteiskunnan sektorit. Kulttuuritoimintaa onkin katsottava laajemmin yli alue- ja toimialarajojen. Nyt jo kulttuurin kentälle on tullut uusia verkostomaisia, aidosti myös maaseutupaikkakuntia palvelevia taide- ja kulttuurilaitoksia, esimerkiksi taiteen aluekeskukset, joiden toimintamahdollisuuksia on kehitettävä erityisesti maaseutukunnissa. Keski-Suomen monipuolista ja laajaa kulttuurikenttää tulee kehittää kokonaisuutena huomioiden sekä pienten toimijoiden paikallinen tukeminen että maakunnallinen kehittäminen.
torstai 31. maaliskuuta 2011
Kaupungin Kangas -seminaari 7.4.2011
|
| ||||||||
| ||||||||
|
maanantai 28. maaliskuuta 2011
AdAstra tervehtää kulttuuriblogia 25:nnen juhlavuoden avaushumussa vapaasti assosioiden
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Kulttuuriyhdistyksen vapaaehtoinen ei sitoudu?
Selvityksen ovat toimittaneet luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry:n Hanna Kosonen ja Helena Pekkarinen. Painaneekohan taustaorganisaation näkökulma, kun selvityksessä mainitaan muuttuvaa toimintakenttää ja kolmannen sektorin sopeutumisesta muutokseen mm. näin (s. 12):
“Kolmas sektori on hämmennyksissä tässä tilaajien ja asiakkaiden ristipaineessa. Julkinen tilaajapuoli edellyttää rahoituksilleen korkeatasoisia palveluita vastineeksi kuten laatutietoisemmat asiakkaatkin eli osallistujat ja jäsenet. Korkeatasoisten palveluiden tuottaminen ei taas ole mahdollista ilman ammattilaisia ja suurempia taloudellisia resursseja, mikä taas edellyttää markkinatalouden toimintamalleja. Vapaaehtoinen toimintamalli on kestämätön uudessa markkinatilanteessa, koska vapaaehtoiset tekijät eivät sitoudu tekemiseen yhtä voimakkaasti kuten palkatut ammattilaiset. Kolmas sektori eli kansalaistoiminnan ammattilaiset eivät koe markkinataloutta omaksi tavakseen toimia ja epäröivät osin liiketaloudellisen osaamisen puutteessa ja osin kaupallisten ja aatteellisten arvojen ristiriidassa lähteä markkinoille.”
Kun keskisuomalaista kartoitusta tehtiin, niin tärkeimpänä voimavarana mainttiin ihmiset – myös vapaaehtoiset – jotka sitoutuvat tavoitteelliseen toimintaan. Tässä valossa on jotenkin erikoinen väite, että ammattilaiset sitoutuisivat tekemiseen vapaaehtoisia enemmin. On sentään hyvä, että selvityksessä ei puhuta juurikaan pörssiyhtiöiden johtamiskulttuuriin kotiutuneesta sitouttamisesta; bonuksin ostetusta lojaalisuudesta. (Yksi maininta toki löytyy: “Yleensä luottamustoimiin on vaikea saada sitoutettua henkilöitä.”) Vapaaehtoistyö on lähes poikkeuksetta sitoutumista tekemiseen, työtä tehdään rakkaudesta lajiin. Sitouttaminen on yhtä mahdoton tehtävä kuin rakastuttaminen – no, ainakin aikaa kannattaa varata aikaa. Paljon.
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Päijänne-risteily jyväskyläläisille kulttuurin ystäville
Kirjailijat järjestävät torstaina 30.06.2011 Päijänne-risteilyn
jyväskyläläisille kulttuurin ystäville. Risteily poikkeaa taiteilijaseuran
kesänäyttelyssä Höyry-galleriassa Korpilahdella, ja sieltä liplatellaan
Uuden Polven Museon avajaisiin Säynätsaloon, josta illan hämärtyessä
takaisin Jyväskylään.
Kuvataiteen lisäksi tarjolla on elävää musiikkia, mukavaa seuraa ja paljon,
paljon muuta! Kirjailijat muun muassa lukevat omia tekstejään laivamatkalla
ja näyttelypaikoilla. Tarkempi ohjelma valmistuu kevään aikana. Lippujen
alustava hinta on noin 25 Euroa. Tule ja ota ystäväsi mukaan. Tämä on
ainutlaatuinen tilaisuus.
Ennakkoilmoittautumiset 30.3. mennessä osoitteeseen
poikkitaideristeily@gmail.com
Työryhmän (työryhmässä Juho Jäppinen, Pekka Suomäki ja allekirjoittanut) puolesta,
Vesa Lahti/ Keski-Suomen Kirjailijat
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Mitä Korpilahdella luvattiin?
Perinteinen yhdistystoiminta on seniorioitumassa, nuorten osuus on vähäinen. Nuoret muodostavat kyllä ryhmiä kiinnostavan aiheen ympärille, mutta organisoitumistapana yhdistys ei ole aina se ensimmäinen vaihtoehto. Nuoria saattaisi saada paremmin mukaan yhdistystoimintaan hyödyntämällä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Yhdistystoimintaan on tullut mukaan ammattimaisempaa otetta, mihin voi osaltaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan rahoittaminen tapahtumien ja projektien kautta, eli yhdistykset nähdään useasti (kulttuuri)palvelujen tuottajana. Yhdistysten on kenties aikaisempaa vaikeampaa saada toiminta-avustusta normaaliin jokapäiväiseen toimintaan; projektit ja tapahtumat ovat rahoittajatahoille selkeämpiä kohteita. Ja kun suurempi osa yhdistyksistä panostaa esimerkiksi tapahtumien toteuttamiseen, tulee avustusmarkkinoille kilpailua ja tällöin ammattimaisesti tehdyt hakemukset – ja tapahtumat – menestynevät paremmin. Kulttuuritapahtumat ovat merkittäviä paikallisidentiteetin muokkaajia ja niitä tulisi tarkastella lähemmin mm. matkailun kehittämisen näkökulmasta.
Yhteistyötä tulisi lisätä yhdistysten kesken, yli ikä- ja sisältörajojen: kumppanuuksia voi rakentua jopa kulttuurin ja urheilun välille! Haasteena on miten yhdistykset tutustuvat toisiinsa. Erilaisia kohtaamistapahtumia tulisi järjestää enemmin. Yhteystietojen kokoaminen, ylläpitäminen ja julkaiseminen olisi erittäin tärkeää. Maakunnallisella tasolla tällaista tietokantaa kulttuuriyhdistyksistä on yritetty ylläpitää taidetoimikunnan toimesta, mutta tällä hetkellä palvelua ei tarjota. Keski-Suomen yhteisöjen tuen Yhdistystorilla on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi kaikki maakunnan yhdistykset kokoavaksi avoimeksi ja toiminnalliseksi alustaksi. Kunnilla ja kaupungeilla on omia paikallisia – osin seutukunnallisia – ratkaisuja. Tapahtumassa oli esillä Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemisto, joka löytyy osoitteesta: http://www3.jkl.fi/hakemisto/kulttuuri/
Yhteistyön rakentamisen uusina muotoina keskustelussa nostettiin esiin Produforum-toiminta, jossa työskennellään yhteisessä tilassa ja jaetaan osaamista. Työtapa on samankaltainen kuin kansainvälisessä HUB-toiminnassa. Jyväskylään ollaan parhaillaan perustamassa tällaista toimintaa. Osaamisen jakaminen esim. tapahtumatuottamisessa olisi yksi tarkemman tutkimisen ja kehittämisen paikka maakunnan tasolla. Produforumista kerrotaan lisää täällä: http://produforum.webbhuset.fi/start/ ja HUB Jyväskylästä: http://hubjkl.wordpress.com/
Yhteinen näkyvyys kulttuuritoimijoille on tärkeää. Olemmehan siroutuneet tasaisesti ympäri maakuntaa ja kulttuurisäteilymme saattaa jäädä paikalliseksi piiloon jääväksi helmeksi. Kulttuuriyhdistyshaastattelujen yhteydessä oli puhetta sähköisestä julkaisusta, jossa kerrottaisiin yhdistysten toteuttamista tapahtumista sanojen lisäksi kuvin, äänin ja mahdollisesti videoin. Kun raportti on nyt valmistunut, niin tämän vuoden aikana kerrotaan keskisuomalaisten kulttuuriyhdistysten arjesta ja juhlasta helmikuussa perustettavassa blogissa, jossa yhdistykset voivat kertoa omasta toiminnastaan.
KYT:n ylläpitämällä Yhdistystorilla http://www.yhdistystori.fi/ kerrotaan mm. yhdistystoimijoille sopivista koulutuksista. Torille on koottu tietoa olemassa olevista ja toteutettavista koulutuksista. Tapahtumakoulutuksen järjestäminen on uusi ajatus ja ensiksi on kartoitettava miten suuri kysyntä tällaiseen koulutukseen on ja mille tapahtumatuotannon osa-alueille koulutusta ensisijaisesti tarvitaan. Myös apurahojen ja tukien hakemiseen tulee järjestää omaa koulutusta. Koulutuksia pitäisi järjestää muuallakin kuin Jyväskylän seudulla, jolloin jo alustavasti suunniteltuihin taidetoimikunnan ja Kulttuurirahaston yhteisiin maakuntatapaamiseen voisi yhdistää rahoituksen lisäksi muita aiheita, myös kulttuuritoimijoiden vapaamuotoisempia kokoontumisia.
Yhdistykset toimivat tiukoilla rahallisilla resursseilla. Avustusvetoinen rahoituksen yksi haaste on, että raha on valitettavan usein yhdistyksen tilillä vasta tapahtuman jälkeen. Tosin useat rahoittajat myöntävät ainakin osan avustussummasta hakijan käyttöön tämän pyynnöstä ennen kulujen syntymistä. Avustusten maksatukseen liittyvää ohjeistusta tulisi tarkistaa useimmissa rahoittajaorganisaatioissa. Yhdistyksille tulisi tarjota lisää tietoa mistä ja miten hakea rahoitusta toiminnalleen. Pelkät linkkilistat eivät riitä: välittäjätaholla tulee olla syvempää tietoa niin rahoittajista kuin hakijoistakin. Syksyllä tullaan järjestämään taidetoimikunnan ja Keski-Suomen yhteisöjen tuen toteuttamana kulttuuriyhdistyksille suunnattu koulutusta. Koulutuksiin tulisi järjestää yleisten ja yhteisten asioiden käsittelyn lisäksi myös klinikkatyyppistä palvelua.
Konkreetteina toimenpiteinä tämän vuoden aikana tulee tapahtumaan siis seuraavaa: 1) taidetoimikunta etsii yhdessä muiden kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa uusia rahoitusmahdollisuuksia kulttuurimatkailun ja kulttuuritapahtumien kehittämiseen, 2) perustetaan keskisuomalaiselle kulttuuripöhinälle blogi, jossa maakunnan kulttuuritoimijat kertovat omasta toiminnastaan, 3) tehdään ennakkokartoitus yhdistyksien kiinnostuksesta tapahtumakoulutuksiin osallistumisesta ja 4) järjestetään syksyllä rahoituskoulutusta. Taidetoimikunta on mukana käynnistämässä kaikkia neljää kohtaa. Seuratkaa viranomaistiedotusta!
tiistai 22. helmikuuta 2011
Tekijät Tapahtumien Takana - Kulttuuriyhdistysraportista
Idea kulttuuriyhdistysraportin laatimisesta versoi taidetoimikunnan tarpeesta ottaa yhteyttä kulttuuriyhdistyksiin ja saada aikaan tiiviimpää vuoropuhelua yhdistysten ja taidetoimikunnan välille. Aiemmin yhteydenpito oli ollut liiaksi avustustenjakoprosessin varassa. Toteuttamalla haastattelukierros kulttuuriyhdistysten parissa haluttiin saada aikaan uusia yhteistyön muotoja.
Raporttia varten haastateltiin 32 yhdistystä. Yhdistykset valittiin käyttäen hyväksi tietoja taidetoimikunnalta yhteisöavustusta hakeneista yhdistyksistä. Toinen yhdistysten valintaa ohjannut kriteeri oli tapahtumatuotanto. Haastateltavien yhdistysten joukkoon haluttiin nimenomaan kulttuuriyhdistyksiä, jotka järjestivät (väljästi määritellen) jonkinlaista kulttuuritapahtumaa. Pyrimme Ilkan kanssa saamaan haastatteluaineistosta myös alueellisesti kattavan. Etsimme eri puolilta Keski-Suomea haastateltaviksi sopivia yhdistyksiä. Ihan jokaisessa Keski-Suomen kunnassa emme käyneet, mutta toivottavasti pääsemme piakkoin käymään visiitillä myös niissä kunnissa, jotka jäivät raportin ulkopuolelle.
Haastatteluissa esitetyistä kysymyksistä muotoutui myös kulttuuriyhdistysraportin runko. Esillä olleita teemoja olivat: yhdistysaktiivien asema, kulttuuritapahtumien esittely, yhdistysten toteuttama projektitoiminta, yhdistysten paikallinen merkittävyys, yhdistysten toimintaa vaikeuttavat tekijät (tilojen puute, rahoituksen ongelmat, osaajien puute), toimintaa ohjaavat arvot, toiminnan merkittävyys ja huippuhetket, taidetoimikunta ja yhdistykset (tiedonvälitys, läänintaiteilijat, yhteisöavustukset), markkinointi ja yhdistysten näkyvyys, yhteistyö ja verkostoituminen, viestintä (strategiat, mainonta ja tiedottaminen, printtimedia, internet ja sosiaalinen media), yhdistysten tuen tarve sekä yhdistysten historia ja nykypäivä.
Haastatteluista kerätyn aineiston perusteella laadin raportin, joka palvelee toivottavasti paitsi taidetoimikunnan myös kulttuuriyhdistysten ja muiden asiasta kiinnostuneiden tarpeita. Varsinainen keskisuomalaisten yhdistysten esite raportti ei ole, vaikka se sisältääkin kuvauksia esimerkiksi useiden yhdistysten järjestämistä kulttuuritapahtumista. Tekijät tapahtumien takana ei ole myöskään tieteellinen julkaisu, vaan sen on tarkoitus kuvata kulttuuriyhdistysten toteuttamaa tapahtumatuotannon kenttää Keski-Suomessa.
Raportin päällimmäisinä tuloksina olivat havainnot siitä, että Keski-Suomessa on aktiivinen kulttuuriyhdistyskenttä. Mitään vertailupohjaa ei raportissa ole käytetty, joten en voi sanoa ovatko keskisuomalaiset yhdistykset erityisen aktiivisia vai onko kyseessä vain normaali Suomessa vallitseva asiantila. Tärkeä havainto oli myös se, että kulttuuriyhdistysten pyörittämisestä vastaavat usein muutamat harvat aktiivit. Uutta väkeä ja erityisesti nuoria kaivataan mukaan toimintaan. Kulttuuriyhdistyksillä on suuri merkitys paikallisesti. Tämä korostuu erityisesti pienillä paikkakunnilla. Toisaalta Jyväskylässäkin on paljon kulttuuriyhdistysten järjestämiä tapahtumia ja toimintaa. Kulttuuriyhdistykset tekevät tärkeää työtä pienillä resursseilla. Toiminnan ”hyötysuhde” on hyvä. Yhdistysten järjestämät tapahtumat nostavat usein paikkakunnan imagoa.
Yhdistykset puhaltavat yhteen hiileen. Kulttuuriyhdistyksille yhteisiä arvoja ovat oman toimialan arvostaminen, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus, avarakatseisuus, avoimuus uusille ideoille ja niin edelleen. Ongelmat ovat usein samankaltaisia ja liittyvät tyypillisesti toimitilojen saatavuuteen, toiminnan rahoitukseen, osaajien saamiseen mukaan toimintaan, markkinointiin ja tiedottamiseen.
Haastateltavat kulttuuriyhdistykset saivat heittää vapaasti ideoita ilmoille koskien yhdistysten suhdetta taidetoimikuntaan. Useampi yhdistys toivoi kulttuurituottaja-läänintaiteilijan vakanssin perustamista taidetoimikuntaan. Taidetoimikunta vastasi tähän huutoon. Sari Ilmola on aloittanut vastikään kulttuurituottaja-läänintaiteilijana. Sari tulee kertomaan omista toimintalinjoistaan myöhemmin tässä blogissa.
Toinen selkeä pyyntö yhdistysten taholta oli (keskisuomalaisten) kulttuuritoimijoiden listan saaminen internet-sivuille. Tässä kohdin pyrimme ohjaamaan yhdistysaktiivien katseet osoitteeseen www.yhdistystori.fi
Yhdistykset kaipaavat oikeanlaista koulutusta ja seminaareja. Korpilahden tapahtumassa tehtiin ryhmätöitä tämän aiheen ympärillä. Lopputuloksena oli se, että HUMAK ottaa aktiivisen roolin koulutustarpeiden kartoittamisessa ja koulutusten järjestämisessä. Myös taidetoimikunta on tässä touhussa mukana.
Viimein heitettiin erityisesti teatteri- ja tanssiyhdistysten puolelta ideaa jonkinlaisen toimijapankin perustamisesta yhdistystoimijoiden tarpeisiin. Ajatuksena oli, että esimerkiksi valo- ja äänimiehiä löytyisi ”samasta osoitteesta”. Tämä sama ideahan oli LuovaPaja –sivustossa, joka on nyt lakkautettu. Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää. Olisikohan vaikkapa yhdistystorilla mahdollista toteuttaa tällaista palvelua.
Tekijät tapahtumien takana - Raportti keskisuomalaisista kulttuuriyhdistyksistä on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.kstaide.net/tiedotteet/Kulttuuriyhdistysraportti.pdf
maanantai 14. helmikuuta 2011
Keskisuomalaiset yhdistykset kulttuuria viljelemässä
Hieman aikaisemmin viime vuonna ministeriön ehdotuksessa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmaksi puolestaan lausutaan: "Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä, halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa mukaisesti, koko elämänsä aikana, myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä."
Näin puhutaan valtiovallan linjauksissa taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Kulttuuri ja taide ovat siis valtiovallan hellässä suojeluksessa. Syystäkin, sillä kun kansakunnan onnellisuusmittareita etsitään, niin kulttuurin ja taiteen harrastamisen määrä voi hyvinkin toimia suuntaa antavana tunnuslukuna. Jos samalla ajatusjunalla puksuttelee eteenpäin, niin kulttuuriyhdistysten - niissähän kulttuuria ja taidetta antaumuksella harrastetaan - määrä voi myös kertoa jotain katajaisesta kansastamme.
Keski-Suomessa kulttuuriyhdistyksiä on pitkälle toista tuhatta. Millaisia ne ovat? Millaista toimintaa ne toteuttavat ja millaisin voimavaroin? Tämän blogi on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa millaisessa reaalimaailmassa kulttuuria ja taidetta maakunnassamme viljellään. Ja mikä oikeastaan vielä tärkeämpää: miten upeasta sadosta pääsemme vuosi vuoden jälkeen nauttimaan. Ota yhteyttä ja tule mukaan piirtämään kuvaa kansalaiskulttuurin Keski-Suomesta!
Ilkka Kuukka ja Jussi Haatainen
Keski-Suomen taidetoimikunta