sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Tulessa - Äkkigalleria kokoaa yhteen seitsemän suomalaista naistaiteilijaa


Järjestyksessä kahdestoista Äkkigalleria kokoaa yhteen seitsemän suomalaista naistaiteilijaa.

Sukupuoli ei ole ainoa taiteilijoita yhdistävä tekijä, vaan ennen kaikkea he kaikki jakavat voimakkaan tekemisen hengen; he kaikki elävät ja käsittelevät kokemuksiaan teoksiensa kautta. Taiteilijat käyttävät taidettaan kommunikaation välineenä, ja kaikki mitä he viestivät, on selkeää ja itsetietoista.

Kaikki seitsemän taiteilijaa ovat keskittyneet työssään ihmisten ja ihmissuhteiden kuvaamiseen, kukin omalla tavallaan ja näkökannaltaan. He ovat tuoneet itsensä tekemisen keskiöön sekä tarkkailijana että tarkkailtavana, sekä tekijänä että teon kohteena.

Taiteilijat edustavat myös laajaa taiteellista osaamista. He työskentelevät tekstiilin, maalauksen, veistosten, animaation, grafiikan, performanssin ja videotaiteiden saralla. Kaikki nämä mediat ovat esillä myös Äkkigallerian Tulessa-näyttelyssä.

Taiteilijoiden luomisvoima ja asenne saattaa osittain johtua naiseudesta; elämän kokemisesta tietynlaisen sosiaalisen viitekehyksen lävitse. Se on vaikuttanut heidän tapaansa ajatella ja toteuttaa itseään. Mutta ennen kaikkea nämä taiteilijat ovat voimakkaita ja menestyviä taiteilijoita, joiden luomistavat ovat tulessa.

Äkkigalleria kahdentoista taiteilijat ovat: Pirjetta Brander, Annika Dahlsten, Eeva-Mari Haikala, Arja Jäppinen, Minna Suoniemi, Pauliina Turakka-Purhonen ja Ulla Virta.

Äkkigalleria 12
Gummeruksenkatu 5

Avoinna to 24. – su 27.11.2011 klo 13 – 19
Avajaiset ke 23.11. kello 17-19.

Lisätietoja
Anna Ruth
Kuraattori, taiteellinen johtaja
tai
Juho Jäppinen
Näyttelysihteeri

akkigalleria@gmail.com
http://akkigalleria.blogspot.com

torstai 20. lokakuuta 2011

Ilman apupyöriä

”Onnistu… onnistu… onnistu”, mumisee 5-vuotias keskittyneesti itsekseen. Saparot sojottavat kypärän nauhojen välistä ja heiluvat muminan tahtiin. Pari viikkoa aiemmin sama keskittynyt saparopää kirkui, ettei koskaan onnistuisi ja maailma on epäreilu. Nyt tunteenpurkaukset on unohdettu ja ajatuksiin mahtuu vain pihatien suora. Ennen ratkaisevaa lähtöpäätöstä saparopää suorittaa vielä tasapainon varmistamisen kevyellä kengänkärjen kosketuksella maahan ja sitten hän luottaa itseensä. Kirkkaana mielessä on, kuinka paljon tulee sattumaan jos ja kun kaatuu, miten pelottavaa koko touhu oikeastaan on ja kuinka kävellenkin pääsee joskus perille. Serkkupojalta perityllä polkupyörällä ajavaa saparopäätä katsellessa ymmärrän, että todistan eräänlaista ihmettä; ihmisen uskoa itseensä.

Mennyt kesä tarjosi jälleen matkailijoille ja alkuasukkaille valtavan määrän kulttuurielämyksiä. Yhtenä lisätehosteena tarjontaan toimi Saarijärven kulttuurikesä-2011 projekti. Projektissa linkitettiin kulttuuritarjontaa ja – ihmisiä toisiinsa. Teatteria, tanssia, musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä, runoutta, elokuvaa, toritapahtumia… paikallista osaamista samassa paketissa. Ideana oli, että kaikki kulttuuritarjonta olisi löydettävissä yhdellä kertaa ja kaikki tietäisivät mitä toiset puuhaavat. Yhteisen projektin suunnittelu aloitettiin jo ajoissa talvella ja suunnitelmia hiottiin pitkin kevättä. Vaikka kaikilla projektissa mukana olleilla oli vahvaa osaamista jo entuudestaan omalta kulttuurialueeltaan, oli tällainen yhteinen yrittäminen kuitenkin jotain uutta. Kulttuurikesä todisti järjestäjilleen, että ilman apupyöriä ajaessa pääsee nopeammin ja pidemmälle ja kuinka luottamus omiin taitoihin ja kykyihin kasvaa huimasti.

Saparopään touhuja seuraa yksi siilitukkainen. Oma pikkupyörä vaikuttaa aivan vauvamaiselta verrattuna isosiskon menopeliin. Jotain on tehtävä, että puntit saadaan tasan. Siilitukkaiselle riittää, että satulaa nostetaan, ja viilipurkista askarrellaan pinnojen väliin räpätin. Meno tuntuu aivan erilaiselta tuunauksen jälkeen. Kaiken näkee paljon paremmin korkeammalta ja nyt kaikki kuulevat jo kaukaa, että liikenteessä on siilitukkainen räpättimineen.

Kun joku nostaa rimaa korkeammalle joutuvat kaikki kurottamaan hieman ylemmäksi ettei tarvitse tehdä rimanalitusta. Paikalliset toimijat kulttuurin eri kentillä tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Kaikki ammattilaiset ja harrastajat, jotka tuottavat kanssaihmisille merkityksiä, kokemuksia ja elämyksiä kulttuurin kautta ansaitsevat kiitoksen. Paikallinen ruohonjuuritason kulttuurirattaisto on erittäin hyvin öljytty ja rullaa omalla painollaan. Kulttuurin vapaaehtoistyöläiset tarvitsevat tuekseen kuitenkin pitkän tähtäimen suunnitelmia, joita toteutetaan yhdessä kulttuurilaitosten ja -virkamiesten kanssa. On hienoa huomata, että nyt suurempikin koneisto Saarijärvellä alkaa viritellä vehkeitään, että saadaan viimein kulttuurin suuri pyörä pyörimään. On tullut aika lunastaa Saarijärven imago kulttuuripitäjänä myös käytännön tasolla. Saarijärven museon johtajan Kari Kotilaisen idea jo varhaiskasvatuksen kautta alkavasta kulttuurikasvatuksesta on mielestäni erittäin hieno. Lapsena opittua polkupyörällä ajamisen taitoa ei unohda. Lapsena opittu reitti kirjastoautolle tai museolle on helppo muistaa vielä vanhemmallakin iällä.

Heini Tenokoski

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Inga Cholmogorova & Anthony Schrag Äkkigallerian residenssinäyttelyyn Jyväskylään

Äkkiresidenssin ideana on mahdollistaa kahden aiemmin toisiaan tuntemattoman taiteilijan luoda teoksia yhdessä uudessa ympäristössä. Muista residensseistä Äkkiresidenssi poikkeaa nopean aikataulun johdosta; residenssitaiteilijoilla on noin viikko aikaa valmistaa näyttely avajaisia varten. Äkkigallerian residenssiohjelma rohkaisee luovien haasteiden ja riskien ottamiseen sekä pyrkii löytämään uusia tapoja taiteen esittämiseen ja kohtaamiseen kaupunkitilassa. Järjestyksessä toiseen Äkkigalleria residenssiin osallistuvat Anthony Schrag ja Inga Cholmogorova. Vaikka nämä taiteilijat tekevät hyvin erilaista taidetta, tietyt teemat, kuten sukupuolen ja erilaisten ennakkoluulojen tutkiminen yhdistävät heidän tuotantoaan. Molempien taiteessa myös performanssilla, interaktiivisuudella ja yhteisön osallistuttamisella on vahvat juuret.

Anthony Schrag on syntynyt Zimbawessa ja työskentelee nykyisin Skotlannissa. Hän tekee hyvin läsnäolevaa, kehollista taidetta. Useissa teoksissaan hän käyttää vartaloaan teoksen toteutusvälineenä kommunikoiden ympäristönsä kanssa tavallisesta poikkeavilla tavoilla. Hän näkee kaupunkitilan mahdollisuutena toteuttaa teoksiaan; hän kiipeilee katupylväissä ja käyttää monimuotoista kaupunkitilaa teosalustana. Hänen teoksensa tutkiskelevat uudenlaisia tapoja käyttää, tulkita ja elää ympäristössämme.

Inga Cholmogorova on liettualainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Amsterdamissa. Cholmogorova tekee monikerroksisia ja –tulkinnallisia teoksia. Hän on kiinnostunut kulttuureissa liikkuvista oletuksista ja tabuista. Teoksissaan hän kyseenalaistaa vakiintuneita käytänteitä ja ‘totuuksia’ performanssien ja asiayhteyksien sekoittamisen avulla. Cholmogorovan projekteissa yleisöllä on usein merkittävä osa lopullisen teoksen muodostumisessa.

Äkkigallerian residenssinäyttelyn teema, toteutustapa ja sisältö jäävät residenssiin osallistuvien taiteilijoiden määriteltäväksi. Lopulliset teokset valmistuvat näyttelytilassa avajaisia edeltävinä päivinä, tai näyttelyn kuluessa.

Näyttelyn avajaiset pidetään keskiviikkona 14.9. kello 17.-19. Näyttely on auki to 15.9.–su 18.9. kello 13–19. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Äkkiresidenssi II
Inga Cholmogorova & Anthony Schrag
14. – 18.09.2011, kello 13-19,
Kauppakatu 4, Jyväskylä

Lisätietoja:
Anna Ruth
Juho Jäppinen
akkigalleria@gmail.com
http://akkigalleria.blogspot.com/

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Saarijärven kulttuurikesä

Saarijärven Kulttuurikesän taidenäyttely on pakerrettu Kisasuojaan.Saalis on nähtävissä koko kesä sinne elokuun seitsemänteen päivään ti -su klo 12-18 ja "kirmot- viikolla " ma 11.7 klo 12-18.

Avajaiset pidetään ti 21. 6 2011 klo 19.00. Tervetuloa nuuskimaan miltä "persoonallinen" Kisasuoja näyttää nielaistuaan
taidenäyttelyn.("kansan apteekki on perin nihkeä ellei jopa kilteisasenteinen sponsori- putiikki,joten tarjouilu on kunnon eli ehtaa suomalaista peruskamaa.)

t. marja(vs marjapirkko)

jk . haa!. Suomi on vieläkin MM.

jk 2
Kisis, Sivulantie 4 SAARIJÄRVI. 13 tie käänny vas "Mannila" ja keskusta? jatka suoraan ( Museolle päin) Paavontietä läpi kylän ohi k-marketin, työväentalon jälkeen kääntyy oikealle Sivulantie.Kerrostalon ja pyörätien jälkeen, jälleen oikealla kököttävät samassa pihassa, uimahalli Aarresaari,monitoimihalli ja vanha vanha kokenut keltainen? Kisasuoja.

Museo on Paavontien varressa oikealla(rivitalon jälkeen) pikkumatkan päässä Sivulantien risteyksestä.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Lista kesän kulttuuritapahtumista

Tervehdys blogin lukijat. Kesä on jo ovella ja lukuisat kesätapahtumat ilahduttavat meitä jälleen myös täällä Keski-Suomessa. Seuraavassa listaa kulttuuripitoisista kesätapahtumista:

Haihatuksen Henki ry:n kesänäyttely Joutsassa 12.6. – 14.8.2011, avajaiset 11.6 Pääsymaksu 8/7/2 € on koko kesän voimassa oleva kausimaksu.

Lounaispuiston kesä: Puistotanssit 14.6. – 9.8 + lauluillat

Sataman Yö –festivaali 15.6. – 18.6.2011

Suomalaisia laulajia Luhangan kesäkirkossa 19.6.2011

Saarijärven kulttuurikesä 22.6. – 3.8.2011

Keuruun taiteilijaseura ry:n KESÄNÄYTTELY 2011 järjestetään Punnosen talossa 27.6. - 31.7.2011

Poikkitaideristeily Päijänteellä 30.6.2011. Järjestäjät: Keski-Suomen Kirjailijat ry, Jyväskylän taiteilijaseura ja Luovan valokuvauksen keskus. Ks. aihetta koskeva kirjoitus tällä blogilla.

Uuden Polven museon taidenäyttely Säynätsalon Teollisuustalossa 30.6. – 14.8.2011

Kuhmoinen Kuhtuu XXXI 1.07. - 10.07.2011

Valtakunnallinen ARS JOK´VARS taidenäyttely 4.7. - 31.7.2011 Jämsän Jokivarren koulukeskuksessa.

Musiikin aika festivaali 5.7. - 10.7.2011 Viitasaarella

Joutsan Joutopäivät 8.-10.7.2011

Saarijärven musiikkipullistuksen KIRMOT 11.7. – 17.7.2011

Jyväskylän Kesä kaupunkifestivaali 12.7. – 17.7.2011

Traktorijatzit Viitasaarella 15.7. – 16.7.2011

Kihveli Soikoon festivaali 15.-17.7 2011 Hankasalmella

Keitelejazz Äänekoskella 20.7. – 23.7.2011

Multiasta Satoa -festivaali 20.7 – 24.7. (-31.7.)2011

Suomipopfestivaali Jyväskylän veturitalleilla 21.7. -23.7.2011 ()

Rockfestari Naamat Muuramessa 22.-24.7.2011. Loppuunmyyty.

Vaajakosken Kohinat 12.8. – 14.8.2011

Uuden Polven museon –tanssitapahtuma 14.8.2011

Suomi-laiva Soi! 2011 järjestetään lauantaina 20.elokuuta klo 19.00-00.00. Laiva lähtee Jyväskylän satamasta. Tapahtuman järjestää Blues Live! ry

Jelmu ry:n Lutakko Liekeissä -festivaali 27.8.2011

Korpilahden musiikkiyhdistys Musary ry:n IX. Satama - Blues 27.08.2011


Kuukkarock Uuraisilla kesällä 2011. Seuraa ilmoituksia sivuilla: http://www.kuukkarock.com/


Kesäteatterit ks. http://kehy.harrastajateatterit.fi/?page_id=1229


Jos huomaat puutteita listassa tai järjestämääsi tapahtumaa ei löydy listasta, ota yhteyttä (kansalaiskulttuuri@gmail.com), niin korjataan asia.

maanantai 16. toukokuuta 2011

Kansan musiikkia ja tanssia Karkeen tahtiin

Kulttuuriyhdistys Karkee on syksyllä 2010 perustettu yhdistys, joka tuo kansankulttuuria esiin Jyväskylässä ja Keski-Suomessa. Maaliskuussa toiminnan käynnistämistä yhdistys juhlisti Karkee-klupilla, jossa tunnelmaa riitti. Illan jälkeen Saara ja Ulla Laukkanen juttelivat Ilkan kanssa tovin yhdistyksen kuulumisista - ja klubiosuudesta koostettiin päälle kuvaa: tsekatkaa oheinen video tai Karkeesta lisää.

tiistai 10. toukokuuta 2011

Poikkitaideristeilylle voi ilmoittautua 15.6.2011 saakka

 
Keski-Suomen Kirjailijat ry, Jyväskylän taideseura ja Luovan valokuvauksen keskus (myös Keski-Suomen Taidetoimikunta tukee tapahtumaa) järjestävät kulttuuriristeilyn. Tässä hieman tarkennettu aikataulu:
 
POIKKITAIDERISTEILY JYVÄSKYLÄSTÄ
TORSTAINA 30.6.2011
 
Lähtö klo 11.00 Jyväskylän satamasta risteilylle Päijänteelle, tulo
Korpilahden satamaan n. klo 14.30.
Lähtö klo 15.30 Korpilahdelta, tulo Säynätsaloon (Juurikkasaari) n. klo 17.45 (Uuden Polven Museon näyttelyn avajaiset)
Lähtö Säynätsalosta klo 19.45, tulo Jyväskylän satamaan klo 21.00.
 
Ilmoittautua voi 15.6.2011 saakka. Risteilyalus on m/s Suomen suvi. Laivalla ravintolapalvelut A-oikeuksin. Matkan hintaan 25 Euroa ei sisälly ruokailua tai juomatarjoilua, mutta esimerkiksi Korpilahdella on satamassa hyvät palvelut tämän suhteen kuten tietysti laivallakin.
 
Kuvataiteen lisäksi saamme nauttia musiikista laivalla ja tietysti sanataiteesta.
 
Ilmoittaudu tänne: poikkitaideristeily@gmail.com 
 
Risteilymaksun voi maksaa tilille: Nordea 104535-840862, Vesa Lahti
 
 
Tule mukaan nauttimaan taiteesta ja kesäisestä Päijänteestä ja ota ystäväsikin mukaan.
 
 
Järjestelytoimikunnan puolesta,
 
Vesa Lahti

perjantai 6. toukokuuta 2011

Jarmo Kivelä Loiskiksen vakituiseksi muusikoksi

Lastenmusiikkiorkesteri Loiskikseen valittiin uusi muusikko

Loiskiksen perustaja ja pitkäaikainen taiteellinen johtaja Pentti Rasinkangas siirtyi 30.4.2011 Loiskiksen vakituisesta vahvuudesta vapaaksi taiteilijaksi ja Loiskiksen vierailevaksi solistiksi! Rasinkangas teki työtä Loiskiksen perustamiseksi mm. musiikin läänintaiteilija Markku Rinta-Pollarin kanssa ja Loiskis yhditys perustettiin 18.4.2000 ylläpitämään kokopäiväisesti toimivaa lastenmusiikkiorkesteria. Kaksi muuta perustajajäsentä toimii edelleen Loiskiksessa: kapelimestarina Pekka Nättinen ja hallituksen varapuheenjohtajana Jarmo Laaksonen.

Loiskiksen hallitus valitsi 3.5. uudeksi päätoimiseksi muusikoksi Jarmo Kivelän. Hän on valmistunut musiikinopettajaksi Jyväskylän yliopistosta 2009 ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä musiikinopettajana. Jarmo on kotoisin Sallasta. Loiskiksen muut päätoimiset muusikot ovat Erkki Okkonen, Pekka Nättinen ja Tomi Nurmi. Keikkamuusikoita ja solisteja on vuosittain töissä noin 15-20.

Kivelän soittimet Loiskiksessa ovat haitari, koskettimet, kitara, basso ja lyömäsoittimet. Hän laulaa Loiskiksen eri kokoonpanoissa niin solistina kuin stemmalaulajana. Hänellä on työkokemusta lastenmusiikin esittämisestä vuodesta 2005 alkaen, jolloin hän toimi Loiskiksessa sijaisena kaksi vuotta. Hänen säveltämänsä lastenlaulu "Otto matkaa Mäki-Mattiin" valittiin Mäki-Matin perhepuiston 30-vuotisjuhlalauluksi kaksi vuotta sitten. Myös viime kesän uutuuteen Mars matkaan! -avaruuskonserttiin Jarmo sävelsi Loiskikselle lauluja. Ja nämäkin laulut löytyvät Loiskiksen 10-v.levyltä.

Loiskiksen 10-vuotisnäyttely on parhaillaan esillä Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla 23.6. asti. Siellä voi käydä muistelmassa Loiskiksen kymmenvuotista keikkaputkea ja Loiskiksessa vaikuttaneita muusikoita / esiintyjiä - heitähän on jo aika paljon. Lisäksi siellä voi vastata kysymyksiin ja voittaa vaikka lipun risteilylle. Järjestämme kotiseudun yleisölle perinteisen Lasten risteilyn su 5.6. klo 14-16 m/s Rhealla. Loiskiksen mukana laineilla laulaa Nonetti -yhtyeen nuoria solisteja. Tervetuloa avamaan kesä Päijänteellä hyvän musiikin kera!

Hyvin soivin kevätterveisin

LOISKIS RY
Arja Kautto, tuottaja
puh. 014-620 724, 040 5399 459
Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä
loiskis@loiskis.fi, www.loiskis.fi, www.lastenlevykauppa.fi

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Tavoitteena elävä kulttuurikeskus Kankaalle

Olen läänintaiteilijan työnäni tehnyt esityksen kulttuurikeskuksesta Kaupungin Kangas -ideointiprojektiin 30.3.2011. Tilatarve alueellamme on ilmeinen ja tilanpuute vaikuttaa sekä kulttuurin tekemiseen että sen saavutettavuuteen.

TAVOITTEENA ELÄVÄ KULTTUURIKESKUS KESKELLE KANKAAN ALUETTA


Elokuvia, kiipeilyä, mediataidetta, musiikkia, parkouria, sirkusta, tanssia, teatteria

Esittävien taiteiden näyttämö, elokuvateatteri, harjoitussaleja, äänitysstudio, työpajatiloja, kulttuuritoimijoiden toimistoja, kahvila/ravintola/kulttuuriklubi

Lähellä asukkaita, osana yhteisöä, kulttuuripalveluita ihmisille

Tavoitteena on tuoda näyttämöille monipuolisia elokuva-, tanssi-, teatteri- ja sirkusesityksiä. Yleisölle tarjotaan mahdollisuus osallistua, nähdä ja kokea. Eri ikäiset saavat mahdollisuuden harrastaa kiipeilyä, parkouria ja kehittää ilmaisutaitoaan eri taiteissa. Ammattilaiset ohjaavat ja opastavat. Olennaista on kilpailemattomuus, vastuullisuus ja toisten harrastajien kunnioittaminen ja kannustaminen.

Kulttuurikeskus kokoaa saman katon alle suuren joukon toimijoita, mikä mahdollistaa palveluiden kehittämisen, yhteistuotannot ja saavutettavuuden. Kulttuurikeskus palvelee sekä lähellä että kaukana - kiertueteosten tilaaminen helpottuu yhteismarkkinoinnilla. Saman katon alta voi lähteä kiertueelle kulttuuripaketti, jonka sisältö on suunniteltu kohderyhmän, tilaisuuden ja tilan perusteella. Paketti voisi sisältää esimerkiksi teatteriesityksen, parkour-ja tanssityöpajan sekä musiikkia.

Kankaan kaupunkitilaa voidaan käyttää myös taiteen näyttämönä - kulttuuri on lähellä ihmistä. Elokuvakeskus voi tuottaa kaupunkitilaan suunnattuja media- ja elokuvataiteen heijastuksia. Tanssitaide osallistaa kaiken ikäisiä ihmisiä sisä- ja ulkotiloissa. Teatteri ja sirkus voivat tuoda teoksiaan alueen keskustorille. Kävelyreitille voidaan rakentaa parkour telineet, jotka olisivat luonteva osa alueen miljöötä ja arkkitehtuuria. Parkour Akatemia voi työskennellä paitsi kulttuuritilan sisällä myös alueen ulkotilojen rakenteilla. Kulttuurikeskuksen seinään voidaan rakentaa turvallisesti kiipeilyn mahdollistavia rakenteita.

Kulttuuritiloja on tarkoitus myös vuokrata muille käyttäjille ja niiden yhteyteen on mahdollista tehdä myös harjoitus- ja esiintymistila kuoroille ja operetille. Alueen visuaalinen ympäristö on mahdollista rakentaa viihtyisäksi ja mielenkiintoiseksi noudattamalla julkisissa rakennuksissa ja puistoalueiden rakentamisessa prosenttiperiaatetta.

Kankaan kulttuuritila esitys - ja harjoitustiloineen palvelee alueen kulttuurielämää: taide- ja liikuntapalveluita tuottavia kolmannen sektorin toimijoita, yksittäisiä taiteilijoita ja yleisöä.

Tiloja käytetään taide- ja liikuntakulttuurin ammattimaiseen toteuttamiseen. Tekijöinä ovat ammattilaiset ja ammattilaisten ohjauksessa harrastajat. Taide ja liikunta lisäävät jokapäiväisessä elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.

Hankkeen toimijat: Jyväskylän tanssiopisto, Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen Tanssin Keskus, Kiipeilyseura Projekti, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis, Live Herring, Circus Uusi Maailma, Tanssin Aika, Tanssiteatteri Kramppi, Teatteri Eurooppa Neljä, Teatterikone, Parkour Akatemia, Keski-Suomen taidetoimikunta.

Työryhmä työstää tilaprojektia eteenpäin tapaamalla vaikuttajia ja päättäjiä.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Kulttuurituotannon läänintaiteilija esittäytyy

Olen aloittanut läänintaiteilijana Keski-Suomen taidetoimikunnassa vastuualueenani kulttuurituottaminen. Toimintakauteni on kolmivuotinen. Työssäni aion keskittyä tilan löytämiseen esittäville taiteille sekä maakunnassa toimivien kulttuuritoimijoiden toiminnan tukemiseen.

Jyväskylästä puuttuu kulttuuritila, joka soveltuu mm. elokuvan, mediataiteen, teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin esittämiseen. Kolmas sektori tuottaa Jyväskylässä kulttuuripalveluita vaihtuvissa tiloissa. Jyväskylän rikkaus on tällä hetkellä taiteen tuleminen lähelle ihmistä palvelutaloihin, kouluihin, kirjastoihin ja kävelykadulle, mutta samalla taiteen soveltaminen vaihtuviin tiloihin rajoittaa ja yksipuolistaa taiteen tekemistä tai jopa estää taideteoksen toteutumisen. Kiertävien ja tilaan kuin tilaan soveltuvien taideteosten rinnalle tarvitaan teoksia, jotka on toteutettu taiteiden vaatimukset täyttävässä tilassa, jossa yleisö voi rauhoittua taiteen kokemisen äärelle. Monitaiteiseksi leimautunut elävä kulttuuritila edistää taiteiden monimuotoisuutta ja saavutettavuutta.

Tavoitteena on viedä tilahanketta eteenpäin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden kanssa ja etsiä muita yhteistyökumppaneita edistämään hankkeen toteutumista. Ehdotus tilatoiveista, käyttäjäverkostosta ja toiminnan sisällöstä on tehty Kankaan alueen ideointiprojektiin.

Läänintaiteilijan työssä painotan myös erityisesti maaseutukunnissa toimivien kulttuuri-ja taideyhdistysten tukemista yhteistyössä kuntien kulttuurivastaavien kanssa. Tavoitteena on avustaa kulttuuritoimijoita ideoiden hankkeistamisessa ja rahoituksen hakemisessa sekä yhteistyökumppaneiden löytämisessä myös oman kunnan ulkopuolelta. Läänintaiteilijana tavoitteenani on vahvistaa alueella olemassa olevia rakenteita ja yhteistyössä kentän kanssa kehittää uusia verkostoja, tapahtumia ja toimintoja.

Kulttuuripalveluiden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja kehitystyöstä hyötyvät myös muut yhteiskunnan sektorit. Kulttuuritoimintaa onkin katsottava laajemmin yli alue- ja toimialarajojen. Nyt jo kulttuurin kentälle on tullut uusia verkostomaisia, aidosti myös maaseutupaikkakuntia palvelevia taide- ja kulttuurilaitoksia, esimerkiksi taiteen aluekeskukset, joiden toimintamahdollisuuksia on kehitettävä erityisesti maaseutukunnissa. Keski-Suomen monipuolista ja laajaa kulttuurikenttää tulee kehittää kokonaisuutena huomioiden sekä pienten toimijoiden paikallinen tukeminen että maakunnallinen kehittäminen.

torstai 31. maaliskuuta 2011

Kaupungin Kangas -seminaari 7.4.2011

Hei, alla tietoa ensi viikon perjantaina järjestettävästä Kaupungin Kangas -seminaarista välitettäväksi pajoihin osallistuneille, omatoimi-ideoijille ja muille kiinnostuneille! Toivoisimme mahdollisimman suurta osanottoa, laittakaa viestiä eteenpäin jos suinkin ehditte!
Tervetuloa Kaupungin Kangas -seminaariin kuulemaan kaupunkilaisten ideoita Kankaan alueelle!
Eikö viesti näy kunnolla?
Avaa uutiskirje selaimessa.
Kaupungin Kangas

Kaupungin Kangas -seminaari 7.4.2011

Tervetuloa tutustumaan ideajakson satoon ja osallistumaan tulosten koostamiseen!

Kutsumme kaikki Kaupungin Kangas - pajaan osallistuneet kaupunkilaiset mukaan ideajakson tuotoksia kokoavaan seminaariin Jyväskylän A-salille (Väinönkatu 7) torstaina 7.4.2011 klo 12-17.

Iltapäivän aikana esitellään ja kommentoidaan jo kerättyjä Kankaan alueen visioita ja ideoita. Seminaariin on vapaa pääsy, ja mukaan voi ilmoittautua tämän sivun lopussa nettilomakkeella: http://www3.jkl.fi/blogit/kangas/?page_id=41

Kaupungin Kangas -seminaarin ohjelma

12.00 - 13:00 Kahvitarjoilu ja visiobasaari

Seminaari alkaa kahvitarjoilulla ja basaarilla, jossa halukkaat visioiden tuottajat esittelevät omia näkökulmiaan seminaariyleisölle kahvittelun lomassa.

13:00 - 15:00 Yleisötilaisuus


Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin tervetuliaissanat

Ideointiprojektin satoa
Kokoava katsaus kerättyihin ideoihin, tarinoihin ja visioihin
Antti Poikola, Hub Jyväskylä

Alustus: Osallistuva kaupunkisuunnittelu
Karoliina Jarenko, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimuskeskus, Aalto yliopisto

Mitä seuraavaksi?
Kankaan suunnittelun jatkoa
Pirjo Heinänen, Jyväskylän Kaupunkirakennepalvelut

Kysymyksiä ja keskustelua

15.00 - 16:30 Kokoava työpaja - Mahtava mindmap

Seminaarin päättävässä työpajaosiossa yleisöllä on vielä mahdollisuus tuoda omat ideansa mukaan kokonaisuuteen ja jalostaa jo kerättyjä ehdotuksia.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen osoitteessa http://www3.jkl.fi/blogit/kangas/?page_id=41

Tapahtumaan on mahdollista osallistua myös verkkolähetyksen kautta, myös siitä lisätietoa myöhemmin ylläolevasta linkistä. Vielä ehdit myös osallistua Kankaan alueen suunnitteluun myös ideasivustolla jyvaskyla.fi/kangas!

Tiedustelut:
Laura Browne
Koordinaattori, Kaupungin Kangas
+358 45 3525 970
laura.browne@hubjkl.fi

Antti Poikola
Verkostokätilö, Kaupungin Kangas
antti.poikola@hubjkl.fi
CLIQ project - City of Jyväskylä
Ideointijakson tuottaa Jyväskylän kaupungin hallinnoima kansainvälinen CLIQ-hanke. CLIQ (Creating Local Innovation through a Quadruple Helix) tutkii innovaatiotoiminnan Neloskierre-mallia, jossa kansalaiset osallistuvat tasavertaisina kumppaneina innovaatioiden tuottamiseen. CLIQ-projektissa on mukana yhteensä 16 partneria 10 Euroopan maasta. http://www.cliqproject.eu
Hub Jyväskylä - Erikoistumme mahdottomaan!
Kaupungin Kangas -kampanjaa koordinoiva Hub Jyväskylä on yhteisöllinen toiminta- ja työympäristö, jonka tavoitteena on edistää sosiaalisia innovaatiota ja muutosta. Hub Jyväskylä tarjoaa eri toimijoille yksityisestä julkiseen ja kolmanteen sektoriin jäsenyyttä ja toimitilaa, järjestää tapahtumia, koordinoi ja fasilitoi muutoshankkeita ja mahdollistaa kohtaamisia.
http://hubjkl.wordpress.com/
Copyright © 2011 HUB Jyväskylä osuuskunta, Kaikki oikeudet pidätetään.
Lähetämme viestin kaikille Kaupungin Kangas -ideointijaksosta kiinnostuksensa osoittaneille tahoille.
Postituslistan osoite:
HUB Jyväskylä osuuskunta
Hannikaisenkatu 18, Jyväskylä
Jyväskylä, Keski-Suomi 40100

maanantai 28. maaliskuuta 2011

AdAstra tervehtää kulttuuriblogia 25:nnen juhlavuoden avaushumussa vapaasti assosioiden

Tervehdys kaikille AdAstran juhlavuoden alkutemmellyksestä!


Teatterimme täyttää itsenäisyyspäivänä 25 vuotta ja tätä taivalta tänä vuonna juhlistetaan runsaalla esitysten kirjolla. Kinkeritkin on luvassa sitten varsinaisen perustamispäivän lähestyessä, mutta ehdottomasti suurin paino juhlavuonnamme on hienoissa esityksissä, jotka tulevat varmasti tarjoamaan elämyksiä ja mietittävää katsojilleen.


Mielenkiintoisia ja tuttuja havaintoja vapaaehtois- ja harrastuspohjaisten kulttuuriyhteisöjen toiminnasta tänne blogiin on jo entänyt. Totta on, että taustatyön houkuttelevuus on monesti paljon pienempi kuin kiinnostus päästä esiintymään tai tuomaan töitään esille. Samoin terveen vaihtuvuuden puuttuminen on usein pulmallista, kun samat naamat touhuavat vuodesta toiseen hommien parissa, eikä tieto siitä, mitä tehdään siirry oikein kenellekään, jos he joutuvat jäämään sivummalle.


Taustatyön ja tuotantopuolen tekeminen on kuitenkin huomattavasti mielenkiintoisempaa, kuin mitä ehkä ensiksi luulisi. Harrastajiahan tässä ollaan ja kaikki männessämme opitaan ja opetellaan, mutta pikkuhiljaa aina yksi asia kerrallaan sitä alkaa hahmottaa aivan uudenlaisia asioita siitä, mitä yhden teatteriproduktion taustalla tapahtuu, tai ainakin pitäisi tapahtua. Tiedon ja osaamisen kokoaminen ja siirtyminen aina tilanteesta uuteen onkin jo sitten eri juttu ja siinä varmaan meillä kaikilla pikkululjuilla on paljon opeteltavaa.


Itse voin sanoa, että minusta on tullut teatterin hallitustouhujen kautta myös muissa asioissa tietoisempi monenlaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioista. Kaikki liittyy kaikkeen, sanotaan ja kukapa olisi uskonut, että tällainen humanistihippi kommentoi työpaikallansa budjetin taseen kehitystä tahi toisaalta, että oppii tuntemaan sellaisen määrän ihmisiä, jotka osaavat jotakin tosi ainutlaatuista, että kaverin etsiessä milloin minkäkinmoista tekijää, voi kelailla puhelintaan, jotta tuossa: tämä osaa piirtää, kiivetä, rakentaa, hypätä vaarallisennäköisesti... mitä nyt mieleen juolahtaakaan. Se, mitä tällaisessa porukassa pyöriminen tekee ihmisen uskolle yhdessä tekemiseen ja sydämellä tehtyyn taiteeseen, on korvaamattoman arvokasta. Ja harrastajatoiminnassa kun kukin voi tulla mukaan sillä panoksella, mitä kulloinkin on sopivaa, ei sinänsä ole vaikea astua joukkoon mukaan. Isommalla henkisen arvolastin repulla tämmöisistä hommista etenee eteenpäin (jos nyt haluaa ylipäänsä kenttää jättää) kuin mitä näihin tullessa on kantanut.


Juuri nyt meillä on AdAstrassa varsin ilahduttava tilanne sen suhteen, että meidän porukkamme on viime vuosina koko ajan hieman muokkautunut ja uutta porukkaa on tullut mukaan niin esiintymään, teknikoimaan, ohjaamaan, rakentamaan kuin hallinnoimaankin. Näyttämöllä on uutta porukkaa, ihmiset siirtyvät välillä näyttämöltä ohjaamaan tai kirjoittamaan, graafikosta näyttelijäksi, ja niin edelleen. Teksteistä yli puolet ovat paikallisten kirjoittajien uusia tuotoksia ja taustatyöporukkaamme on tullut mukaan monta uutta, nuorta tähän kulttuurinlajiin kallistunutta ihmistä.


Suurta iloa meille on ollut harjoittelija- ja opinnäytetyöyhteistyöstä Humanistisen ammattikorkeakoulun tuottaja- ja yhteisöpedagogiopintojen kanssa. Tänä vuonna olemme oikein harvinaislaatuisen onnekkaita siinä suhteessa, että mukaan pääsi monta harjoittelijaa, onhan juhlavuonna esityksiäkin paljon. Kokemukset ovat olleet molemminpuolisesti uutta luovia ja toimintaa eteenpäin vieviä. Harjoittelijayhteistyötä näyttää kehkeytyvän taas muidenkin tahojen kanssa, ainakin näin toivomme.


Vuodesta tulee eittämättä varsin vauhdikas, onhan ensi-iltoja tänä vuonna kokonaista viisi kappaletta ja näistä kantaesityksiä neljä. Fiilis on mahtava, hommaa on valtavasti. Monta henkilötyötuntia pakertaa produktio- ja hallitusväki näiden juttujen eteen ja niin se pitääkin olla. Puurtaminen kannattaa aina, niin hienoa se on, kun taas kerran ensi-illan aplodit raikuvat kaikkensa antaneelle teatteriväelle. Tervetuloa katsomaan ja juhlistamaan 25-vuotista taivaltamme teatterihumussa. Aplodit kuuluvat myös kaikille niille, jotka katsomoon tullessaan tekevät tämän työn tarpeelliseksi ja mahdolliseksi. Tervetuloa myös mukaan toimintaan, ottakaa yhteyttä, aina on jotakin tekemistä ja siitä sitten taas poikii jotain. Niin se vaan menee.


AdAstran juhlavuosiesitettä on jaossa kaupungilla sekä esityksissämme, ottakaa matkaanne pala teatterimme historiaa. Tähän lisään hieman tietoja tulevasta. Tarkempia tietoja www-sivuiltamme.


Ensi-illat 2011


Murtumapiste (Merja Aalto/Kirsi Biskop)

kantaesitys 9.4.2011 Baari Vakiopaineen teatteritilassa


Me Haluttiin (Antti ja Kirsi Siukola/Minna Tuomanen ja Päivi Hirvi)

kantaesitys 16.4.2011 Ainolassa


Mummu ei tajuu. (Marianna Räsänen)

kantaesitys 11.6.2011 Mäki-Matin perhepuistossa


Lyhty (Sauli Yksjärvi)

kantaesitys 27.8.2011 Baari Vakiopaineen teatteritilassa


Huomenna hän tulee (Samuel Beckett/Erika Hast)

ensi-ilta 12.11.2011 Baari Vakiopaineen teatteritilassa


LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! TÄSTÄ TULEE HUISI VUOSI!






tiistai 15. maaliskuuta 2011

Kulttuuriyhdistyksen vapaaehtoinen ei sitoudu?

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu Kulttuurialan kolmas sektori on valtakunnan tasolla tehty sukulaisselvitys keskisuomalaisen kulttuuriyhdistysraportin kanssa. Julkaisuun on helppo tutustua osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Kulttuurialan_kolmas_sektori.html?lang=&extra_locale=fi

Selvityksen ovat toimittaneet luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry:n Hanna Kosonen ja Helena Pekkarinen. Painaneekohan taustaorganisaation näkökulma, kun selvityksessä mainitaan muuttuvaa toimintakenttää ja kolmannen sektorin sopeutumisesta muutokseen mm. näin (s. 12):

“Kolmas sektori on hämmennyksissä tässä tilaajien ja asiakkaiden ristipaineessa. Julkinen tilaajapuoli edellyttää rahoituksilleen korkeatasoisia palveluita vastineeksi kuten laatutietoisemmat asiakkaatkin eli osallistujat ja jäsenet. Korkeatasoisten palveluiden tuottaminen ei taas ole mahdollista ilman ammattilaisia ja suurempia taloudellisia resursseja, mikä taas edellyttää markkinatalouden toimintamalleja. Vapaaehtoinen toimintamalli on kestämätön uudessa markkinatilanteessa, koska vapaaehtoiset tekijät eivät sitoudu tekemiseen yhtä voimakkaasti kuten palkatut ammattilaiset. Kolmas sektori eli kansalaistoiminnan ammattilaiset eivät koe markkinataloutta omaksi tavakseen toimia ja epäröivät osin liiketaloudellisen osaamisen puutteessa ja osin kaupallisten ja aatteellisten arvojen ristiriidassa lähteä markkinoille.”

Kun keskisuomalaista kartoitusta tehtiin, niin tärkeimpänä voimavarana mainttiin ihmiset – myös vapaaehtoiset – jotka sitoutuvat tavoitteelliseen toimintaan. Tässä valossa on jotenkin erikoinen väite, että ammattilaiset sitoutuisivat tekemiseen vapaaehtoisia enemmin. On sentään hyvä, että selvityksessä ei puhuta juurikaan pörssiyhtiöiden johtamiskulttuuriin kotiutuneesta sitouttamisesta; bonuksin ostetusta lojaalisuudesta. (Yksi maininta toki löytyy: “Yleensä luottamustoimiin on vaikea saada sitoutettua henkilöitä.”) Vapaaehtoistyö on lähes poikkeuksetta sitoutumista tekemiseen, työtä tehdään rakkaudesta lajiin. Sitouttaminen on yhtä mahdoton tehtävä kuin rakastuttaminen – no, ainakin aikaa kannattaa varata aikaa. Paljon.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Päijänne-risteily jyväskyläläisille kulttuurin ystäville

Jyväskylän Taiteilijaseura, Luovan valokuvauksen keskus ja Keski-Suomen
Kirjailijat järjestävät torstaina 30.06.2011 Päijänne-risteilyn
jyväskyläläisille kulttuurin ystäville. Risteily poikkeaa taiteilijaseuran
kesänäyttelyssä Höyry-galleriassa Korpilahdella, ja sieltä liplatellaan
Uuden Polven Museon avajaisiin Säynätsaloon, josta illan hämärtyessä
takaisin Jyväskylään.
Kuvataiteen lisäksi tarjolla on elävää musiikkia, mukavaa seuraa ja paljon,
paljon muuta! Kirjailijat muun muassa lukevat omia tekstejään laivamatkalla
ja näyttelypaikoilla. Tarkempi ohjelma valmistuu kevään aikana. Lippujen
alustava hinta on noin 25 Euroa. Tule ja ota ystäväsi mukaan. Tämä on
ainutlaatuinen tilaisuus.

Ennakkoilmoittautumiset 30.3. mennessä osoitteeseen
poikkitaideristeily@gmail.com




Työryhmän (työryhmässä Juho Jäppinen, Pekka Suomäki ja allekirjoittanut) puolesta,

Vesa Lahti/ Keski-Suomen Kirjailijat

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Mitä Korpilahdella luvattiin?

Korpilahden Yhdistykset kulttuuria tuottamassa -tapahtumassa 25.1. keskusteltiin neljässä työryhmässä kulttuurin edistämisen ihanuudesta ja kurjuudesta. Työryhmien aiheet olivat: kulttuuriyhdistysten paikallinen merkitys, yhteistä näkyvyyttä kulttuuriyhdistyksille, yhteiset tapahtumakoulutukset ja avustusten jakoprosessit sekä niiden perusteet. Ryhmäkeskustelut ylittivät ansiokkaasti niille annetut rajoitteet ja liikkuivat olennaisen äärellä. Ryhmäkeskustelut purettiin yhdessä tilaisuuden lopuksi ja seuraavassa on tiivistelmä kokoavasta keskustelusta.

Perinteinen yhdistystoiminta on seniorioitumassa, nuorten osuus on vähäinen. Nuoret muodostavat kyllä ryhmiä kiinnostavan aiheen ympärille, mutta organisoitumistapana yhdistys ei ole aina se ensimmäinen vaihtoehto. Nuoria saattaisi saada paremmin mukaan yhdistystoimintaan hyödyntämällä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Yhdistystoimintaan on tullut mukaan ammattimaisempaa otetta, mihin voi osaltaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan rahoittaminen tapahtumien ja projektien kautta, eli yhdistykset nähdään useasti (kulttuuri)palvelujen tuottajana. Yhdistysten on kenties aikaisempaa vaikeampaa saada toiminta-avustusta normaaliin jokapäiväiseen toimintaan; projektit ja tapahtumat ovat rahoittajatahoille selkeämpiä kohteita. Ja kun suurempi osa yhdistyksistä panostaa esimerkiksi tapahtumien toteuttamiseen, tulee avustusmarkkinoille kilpailua ja tällöin ammattimaisesti tehdyt hakemukset – ja tapahtumat – menestynevät paremmin. Kulttuuritapahtumat ovat merkittäviä paikallisidentiteetin muokkaajia ja niitä tulisi tarkastella lähemmin mm. matkailun kehittämisen näkökulmasta.

Yhteistyötä tulisi lisätä yhdistysten kesken, yli ikä- ja sisältörajojen: kumppanuuksia voi rakentua jopa kulttuurin ja urheilun välille! Haasteena on miten yhdistykset tutustuvat toisiinsa. Erilaisia kohtaamistapahtumia tulisi järjestää enemmin. Yhteystietojen kokoaminen, ylläpitäminen ja julkaiseminen olisi erittäin tärkeää. Maakunnallisella tasolla tällaista tietokantaa kulttuuriyhdistyksistä on yritetty ylläpitää taidetoimikunnan toimesta, mutta tällä hetkellä palvelua ei tarjota. Keski-Suomen yhteisöjen tuen Yhdistystorilla on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi kaikki maakunnan yhdistykset kokoavaksi avoimeksi ja toiminnalliseksi alustaksi. Kunnilla ja kaupungeilla on omia paikallisia – osin seutukunnallisia – ratkaisuja. Tapahtumassa oli esillä Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemisto, joka löytyy osoitteesta: http://www3.jkl.fi/hakemisto/kulttuuri/

Yhteistyön rakentamisen uusina muotoina keskustelussa nostettiin esiin Produforum-toiminta, jossa työskennellään yhteisessä tilassa ja jaetaan osaamista. Työtapa on samankaltainen kuin kansainvälisessä HUB-toiminnassa. Jyväskylään ollaan parhaillaan perustamassa tällaista toimintaa. Osaamisen jakaminen esim. tapahtumatuottamisessa olisi yksi tarkemman tutkimisen ja kehittämisen paikka maakunnan tasolla. Produforumista kerrotaan lisää täällä: http://produforum.webbhuset.fi/start/ ja HUB Jyväskylästä: http://hubjkl.wordpress.com/

Yhteinen näkyvyys kulttuuritoimijoille on tärkeää. Olemmehan siroutuneet tasaisesti ympäri maakuntaa ja kulttuurisäteilymme saattaa jäädä paikalliseksi piiloon jääväksi helmeksi. Kulttuuriyhdistyshaastattelujen yhteydessä oli puhetta sähköisestä julkaisusta, jossa kerrottaisiin yhdistysten toteuttamista tapahtumista sanojen lisäksi kuvin, äänin ja mahdollisesti videoin. Kun raportti on nyt valmistunut, niin tämän vuoden aikana kerrotaan keskisuomalaisten kulttuuriyhdistysten arjesta ja juhlasta helmikuussa perustettavassa blogissa, jossa yhdistykset voivat kertoa omasta toiminnastaan.

KYT:n ylläpitämällä Yhdistystorilla http://www.yhdistystori.fi/ kerrotaan mm. yhdistystoimijoille sopivista koulutuksista. Torille on koottu tietoa olemassa olevista ja toteutettavista koulutuksista. Tapahtumakoulutuksen järjestäminen on uusi ajatus ja ensiksi on kartoitettava miten suuri kysyntä tällaiseen koulutukseen on ja mille tapahtumatuotannon osa-alueille koulutusta ensisijaisesti tarvitaan. Myös apurahojen ja tukien hakemiseen tulee järjestää omaa koulutusta. Koulutuksia pitäisi järjestää muuallakin kuin Jyväskylän seudulla, jolloin jo alustavasti suunniteltuihin taidetoimikunnan ja Kulttuurirahaston yhteisiin maakuntatapaamiseen voisi yhdistää rahoituksen lisäksi muita aiheita, myös kulttuuritoimijoiden vapaamuotoisempia kokoontumisia.

Yhdistykset toimivat tiukoilla rahallisilla resursseilla. Avustusvetoinen rahoituksen yksi haaste on, että raha on valitettavan usein yhdistyksen tilillä vasta tapahtuman jälkeen. Tosin useat rahoittajat myöntävät ainakin osan avustussummasta hakijan käyttöön tämän pyynnöstä ennen kulujen syntymistä. Avustusten maksatukseen liittyvää ohjeistusta tulisi tarkistaa useimmissa rahoittajaorganisaatioissa. Yhdistyksille tulisi tarjota lisää tietoa mistä ja miten hakea rahoitusta toiminnalleen. Pelkät linkkilistat eivät riitä: välittäjätaholla tulee olla syvempää tietoa niin rahoittajista kuin hakijoistakin. Syksyllä tullaan järjestämään taidetoimikunnan ja Keski-Suomen yhteisöjen tuen toteuttamana kulttuuriyhdistyksille suunnattu koulutusta. Koulutuksiin tulisi järjestää yleisten ja yhteisten asioiden käsittelyn lisäksi myös klinikkatyyppistä palvelua.

Konkreetteina toimenpiteinä tämän vuoden aikana tulee tapahtumaan siis seuraavaa: 1) taidetoimikunta etsii yhdessä muiden kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa uusia rahoitusmahdollisuuksia kulttuurimatkailun ja kulttuuritapahtumien kehittämiseen, 2) perustetaan keskisuomalaiselle kulttuuripöhinälle blogi, jossa maakunnan kulttuuritoimijat kertovat omasta toiminnastaan, 3) tehdään ennakkokartoitus yhdistyksien kiinnostuksesta tapahtumakoulutuksiin osallistumisesta ja 4) järjestetään syksyllä rahoituskoulutusta. Taidetoimikunta on mukana käynnistämässä kaikkia neljää kohtaa. Seuratkaa viranomaistiedotusta!

tiistai 22. helmikuuta 2011

Tekijät Tapahtumien Takana - Kulttuuriyhdistysraportista

Korpilahdella järjestettiin Yhdistykset kulttuuria tuottamassa – Kulttuuriyhdistyspäivä 25.1.2011. HUMAK:in auditorioon kokoontui kaiken kaikkiaan 67 ihmistä. Paikalla oli kuntien kulttuuripuolesta vastaavia henkilöitä, HUMAK:in kulttuurituottajalinjan opiskelijoita ja opettajia, taidetoimikunnan väkeä sekä kulttuuriyhdistysten edustajia. Päivän yhtenä sisältönä oli kulttuuriyhdistysraportin julkaiseminen. Esitän seuraavaksi tiivistelmän kulttuuriyhdistysraportin sisällöstä.

Idea kulttuuriyhdistysraportin laatimisesta versoi taidetoimikunnan tarpeesta ottaa yhteyttä kulttuuriyhdistyksiin ja saada aikaan tiiviimpää vuoropuhelua yhdistysten ja taidetoimikunnan välille. Aiemmin yhteydenpito oli ollut liiaksi avustustenjakoprosessin varassa. Toteuttamalla haastattelukierros kulttuuriyhdistysten parissa haluttiin saada aikaan uusia yhteistyön muotoja.

Raporttia varten haastateltiin 32 yhdistystä. Yhdistykset valittiin käyttäen hyväksi tietoja taidetoimikunnalta yhteisöavustusta hakeneista yhdistyksistä. Toinen yhdistysten valintaa ohjannut kriteeri oli tapahtumatuotanto. Haastateltavien yhdistysten joukkoon haluttiin nimenomaan kulttuuriyhdistyksiä, jotka järjestivät (väljästi määritellen) jonkinlaista kulttuuritapahtumaa. Pyrimme Ilkan kanssa saamaan haastatteluaineistosta myös alueellisesti kattavan. Etsimme eri puolilta Keski-Suomea haastateltaviksi sopivia yhdistyksiä. Ihan jokaisessa Keski-Suomen kunnassa emme käyneet, mutta toivottavasti pääsemme piakkoin käymään visiitillä myös niissä kunnissa, jotka jäivät raportin ulkopuolelle.

Haastatteluissa esitetyistä kysymyksistä muotoutui myös kulttuuriyhdistysraportin runko. Esillä olleita teemoja olivat: yhdistysaktiivien asema, kulttuuritapahtumien esittely, yhdistysten toteuttama projektitoiminta, yhdistysten paikallinen merkittävyys, yhdistysten toimintaa vaikeuttavat tekijät (tilojen puute, rahoituksen ongelmat, osaajien puute), toimintaa ohjaavat arvot, toiminnan merkittävyys ja huippuhetket, taidetoimikunta ja yhdistykset (tiedonvälitys, läänintaiteilijat, yhteisöavustukset), markkinointi ja yhdistysten näkyvyys, yhteistyö ja verkostoituminen, viestintä (strategiat, mainonta ja tiedottaminen, printtimedia, internet ja sosiaalinen media), yhdistysten tuen tarve sekä yhdistysten historia ja nykypäivä.

Haastatteluista kerätyn aineiston perusteella laadin raportin, joka palvelee toivottavasti paitsi taidetoimikunnan myös kulttuuriyhdistysten ja muiden asiasta kiinnostuneiden tarpeita. Varsinainen keskisuomalaisten yhdistysten esite raportti ei ole, vaikka se sisältääkin kuvauksia esimerkiksi useiden yhdistysten järjestämistä kulttuuritapahtumista. Tekijät tapahtumien takana ei ole myöskään tieteellinen julkaisu, vaan sen on tarkoitus kuvata kulttuuriyhdistysten toteuttamaa tapahtumatuotannon kenttää Keski-Suomessa.
Raportin päällimmäisinä tuloksina olivat havainnot siitä, että Keski-Suomessa on aktiivinen kulttuuriyhdistyskenttä. Mitään vertailupohjaa ei raportissa ole käytetty, joten en voi sanoa ovatko keskisuomalaiset yhdistykset erityisen aktiivisia vai onko kyseessä vain normaali Suomessa vallitseva asiantila. Tärkeä havainto oli myös se, että kulttuuriyhdistysten pyörittämisestä vastaavat usein muutamat harvat aktiivit. Uutta väkeä ja erityisesti nuoria kaivataan mukaan toimintaan. Kulttuuriyhdistyksillä on suuri merkitys paikallisesti. Tämä korostuu erityisesti pienillä paikkakunnilla. Toisaalta Jyväskylässäkin on paljon kulttuuriyhdistysten järjestämiä tapahtumia ja toimintaa. Kulttuuriyhdistykset tekevät tärkeää työtä pienillä resursseilla. Toiminnan ”hyötysuhde” on hyvä. Yhdistysten järjestämät tapahtumat nostavat usein paikkakunnan imagoa.

Yhdistykset puhaltavat yhteen hiileen. Kulttuuriyhdistyksille yhteisiä arvoja ovat oman toimialan arvostaminen, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus, avarakatseisuus, avoimuus uusille ideoille ja niin edelleen. Ongelmat ovat usein samankaltaisia ja liittyvät tyypillisesti toimitilojen saatavuuteen, toiminnan rahoitukseen, osaajien saamiseen mukaan toimintaan, markkinointiin ja tiedottamiseen.

Haastateltavat kulttuuriyhdistykset saivat heittää vapaasti ideoita ilmoille koskien yhdistysten suhdetta taidetoimikuntaan. Useampi yhdistys toivoi kulttuurituottaja-läänintaiteilijan vakanssin perustamista taidetoimikuntaan. Taidetoimikunta vastasi tähän huutoon. Sari Ilmola on aloittanut vastikään kulttuurituottaja-läänintaiteilijana. Sari tulee kertomaan omista toimintalinjoistaan myöhemmin tässä blogissa.

Toinen selkeä pyyntö yhdistysten taholta oli (keskisuomalaisten) kulttuuritoimijoiden listan saaminen internet-sivuille. Tässä kohdin pyrimme ohjaamaan yhdistysaktiivien katseet osoitteeseen www.yhdistystori.fi

Yhdistykset kaipaavat oikeanlaista koulutusta ja seminaareja. Korpilahden tapahtumassa tehtiin ryhmätöitä tämän aiheen ympärillä. Lopputuloksena oli se, että HUMAK ottaa aktiivisen roolin koulutustarpeiden kartoittamisessa ja koulutusten järjestämisessä. Myös taidetoimikunta on tässä touhussa mukana.

Viimein heitettiin erityisesti teatteri- ja tanssiyhdistysten puolelta ideaa jonkinlaisen toimijapankin perustamisesta yhdistystoimijoiden tarpeisiin. Ajatuksena oli, että esimerkiksi valo- ja äänimiehiä löytyisi ”samasta osoitteesta”. Tämä sama ideahan oli LuovaPaja –sivustossa, joka on nyt lakkautettu. Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää. Olisikohan vaikkapa yhdistystorilla mahdollista toteuttaa tällaista palvelua.

Tekijät tapahtumien takana - Raportti keskisuomalaisista kulttuuriyhdistyksistä on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.kstaide.net/tiedotteet/Kulttuuriyhdistysraportti.pdf

maanantai 14. helmikuuta 2011

Keskisuomalaiset yhdistykset kulttuuria viljelemässä

Maaliskuussa 2010 silloinen opetusministeriö julkaisi asiakirjan Kulttuuri - tulevaisuuden voima. Kulttuurin ja taiteen vaikuttajista ja ammattilaisista koottu toimikunta lausuu tässä ehdotuksessaan selonteoksi kulttuurin tulevaisuudesta mm. näin: "Kulttuuri ja taide ovat inhimillisen olemassaolon itsearvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Ne vaikuttavat suoraan ja sovelluksina yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja taloudelliseen toimintaan."

Hieman aikaisemmin viime vuonna ministeriön ehdotuksessa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmaksi puolestaan lausutaan: "Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä, halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa mukaisesti, koko elämänsä aikana, myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä."

Näin puhutaan valtiovallan linjauksissa taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Kulttuuri ja taide ovat siis valtiovallan hellässä suojeluksessa. Syystäkin, sillä kun kansakunnan onnellisuusmittareita etsitään, niin kulttuurin ja taiteen harrastamisen määrä voi hyvinkin toimia suuntaa antavana tunnuslukuna. Jos samalla ajatusjunalla puksuttelee eteenpäin, niin kulttuuriyhdistysten - niissähän kulttuuria ja taidetta antaumuksella harrastetaan - määrä voi myös kertoa jotain katajaisesta kansastamme.

Keski-Suomessa kulttuuriyhdistyksiä on pitkälle toista tuhatta. Millaisia ne ovat? Millaista toimintaa ne toteuttavat ja millaisin voimavaroin? Tämän blogi on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa millaisessa reaalimaailmassa kulttuuria ja taidetta maakunnassamme viljellään. Ja mikä oikeastaan vielä tärkeämpää: miten upeasta sadosta pääsemme vuosi vuoden jälkeen nauttimaan. Ota yhteyttä ja tule mukaan piirtämään kuvaa kansalaiskulttuurin Keski-Suomesta!

Ilkka Kuukka ja Jussi Haatainen
Keski-Suomen taidetoimikunta