Korpilahden Yhdistykset kulttuuria tuottamassa -tapahtumassa 25.1. keskusteltiin neljässä työryhmässä kulttuurin edistämisen ihanuudesta ja kurjuudesta. Työryhmien aiheet olivat: kulttuuriyhdistysten paikallinen merkitys, yhteistä näkyvyyttä kulttuuriyhdistyksille, yhteiset tapahtumakoulutukset ja avustusten jakoprosessit sekä niiden perusteet. Ryhmäkeskustelut ylittivät ansiokkaasti niille annetut rajoitteet ja liikkuivat olennaisen äärellä. Ryhmäkeskustelut purettiin yhdessä tilaisuuden lopuksi ja seuraavassa on tiivistelmä kokoavasta keskustelusta.
Perinteinen yhdistystoiminta on seniorioitumassa, nuorten osuus on vähäinen. Nuoret muodostavat kyllä ryhmiä kiinnostavan aiheen ympärille, mutta organisoitumistapana yhdistys ei ole aina se ensimmäinen vaihtoehto. Nuoria saattaisi saada paremmin mukaan yhdistystoimintaan hyödyntämällä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Yhdistystoimintaan on tullut mukaan ammattimaisempaa otetta, mihin voi osaltaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan rahoittaminen tapahtumien ja projektien kautta, eli yhdistykset nähdään useasti (kulttuuri)palvelujen tuottajana. Yhdistysten on kenties aikaisempaa vaikeampaa saada toiminta-avustusta normaaliin jokapäiväiseen toimintaan; projektit ja tapahtumat ovat rahoittajatahoille selkeämpiä kohteita. Ja kun suurempi osa yhdistyksistä panostaa esimerkiksi tapahtumien toteuttamiseen, tulee avustusmarkkinoille kilpailua ja tällöin ammattimaisesti tehdyt hakemukset – ja tapahtumat – menestynevät paremmin. Kulttuuritapahtumat ovat merkittäviä paikallisidentiteetin muokkaajia ja niitä tulisi tarkastella lähemmin mm. matkailun kehittämisen näkökulmasta.
Yhteistyötä tulisi lisätä yhdistysten kesken, yli ikä- ja sisältörajojen: kumppanuuksia voi rakentua jopa kulttuurin ja urheilun välille! Haasteena on miten yhdistykset tutustuvat toisiinsa. Erilaisia kohtaamistapahtumia tulisi järjestää enemmin. Yhteystietojen kokoaminen, ylläpitäminen ja julkaiseminen olisi erittäin tärkeää. Maakunnallisella tasolla tällaista tietokantaa kulttuuriyhdistyksistä on yritetty ylläpitää taidetoimikunnan toimesta, mutta tällä hetkellä palvelua ei tarjota. Keski-Suomen yhteisöjen tuen Yhdistystorilla on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi kaikki maakunnan yhdistykset kokoavaksi avoimeksi ja toiminnalliseksi alustaksi. Kunnilla ja kaupungeilla on omia paikallisia – osin seutukunnallisia – ratkaisuja. Tapahtumassa oli esillä Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemisto, joka löytyy osoitteesta: http://www3.jkl.fi/hakemisto/kulttuuri/
Yhteistyön rakentamisen uusina muotoina keskustelussa nostettiin esiin Produforum-toiminta, jossa työskennellään yhteisessä tilassa ja jaetaan osaamista. Työtapa on samankaltainen kuin kansainvälisessä HUB-toiminnassa. Jyväskylään ollaan parhaillaan perustamassa tällaista toimintaa. Osaamisen jakaminen esim. tapahtumatuottamisessa olisi yksi tarkemman tutkimisen ja kehittämisen paikka maakunnan tasolla. Produforumista kerrotaan lisää täällä: http://produforum.webbhuset.fi/start/ ja HUB Jyväskylästä: http://hubjkl.wordpress.com/
Yhteinen näkyvyys kulttuuritoimijoille on tärkeää. Olemmehan siroutuneet tasaisesti ympäri maakuntaa ja kulttuurisäteilymme saattaa jäädä paikalliseksi piiloon jääväksi helmeksi. Kulttuuriyhdistyshaastattelujen yhteydessä oli puhetta sähköisestä julkaisusta, jossa kerrottaisiin yhdistysten toteuttamista tapahtumista sanojen lisäksi kuvin, äänin ja mahdollisesti videoin. Kun raportti on nyt valmistunut, niin tämän vuoden aikana kerrotaan keskisuomalaisten kulttuuriyhdistysten arjesta ja juhlasta helmikuussa perustettavassa blogissa, jossa yhdistykset voivat kertoa omasta toiminnastaan.
KYT:n ylläpitämällä Yhdistystorilla http://www.yhdistystori.fi/ kerrotaan mm. yhdistystoimijoille sopivista koulutuksista. Torille on koottu tietoa olemassa olevista ja toteutettavista koulutuksista. Tapahtumakoulutuksen järjestäminen on uusi ajatus ja ensiksi on kartoitettava miten suuri kysyntä tällaiseen koulutukseen on ja mille tapahtumatuotannon osa-alueille koulutusta ensisijaisesti tarvitaan. Myös apurahojen ja tukien hakemiseen tulee järjestää omaa koulutusta. Koulutuksia pitäisi järjestää muuallakin kuin Jyväskylän seudulla, jolloin jo alustavasti suunniteltuihin taidetoimikunnan ja Kulttuurirahaston yhteisiin maakuntatapaamiseen voisi yhdistää rahoituksen lisäksi muita aiheita, myös kulttuuritoimijoiden vapaamuotoisempia kokoontumisia.
Yhdistykset toimivat tiukoilla rahallisilla resursseilla. Avustusvetoinen rahoituksen yksi haaste on, että raha on valitettavan usein yhdistyksen tilillä vasta tapahtuman jälkeen. Tosin useat rahoittajat myöntävät ainakin osan avustussummasta hakijan käyttöön tämän pyynnöstä ennen kulujen syntymistä. Avustusten maksatukseen liittyvää ohjeistusta tulisi tarkistaa useimmissa rahoittajaorganisaatioissa. Yhdistyksille tulisi tarjota lisää tietoa mistä ja miten hakea rahoitusta toiminnalleen. Pelkät linkkilistat eivät riitä: välittäjätaholla tulee olla syvempää tietoa niin rahoittajista kuin hakijoistakin. Syksyllä tullaan järjestämään taidetoimikunnan ja Keski-Suomen yhteisöjen tuen toteuttamana kulttuuriyhdistyksille suunnattu koulutusta. Koulutuksiin tulisi järjestää yleisten ja yhteisten asioiden käsittelyn lisäksi myös klinikkatyyppistä palvelua.
Konkreetteina toimenpiteinä tämän vuoden aikana tulee tapahtumaan siis seuraavaa: 1) taidetoimikunta etsii yhdessä muiden kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa uusia rahoitusmahdollisuuksia kulttuurimatkailun ja kulttuuritapahtumien kehittämiseen, 2) perustetaan keskisuomalaiselle kulttuuripöhinälle blogi, jossa maakunnan kulttuuritoimijat kertovat omasta toiminnastaan, 3) tehdään ennakkokartoitus yhdistyksien kiinnostuksesta tapahtumakoulutuksiin osallistumisesta ja 4) järjestetään syksyllä rahoituskoulutusta. Taidetoimikunta on mukana käynnistämässä kaikkia neljää kohtaa. Seuratkaa viranomaistiedotusta!
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
tiistai 22. helmikuuta 2011
Tekijät Tapahtumien Takana - Kulttuuriyhdistysraportista
Korpilahdella järjestettiin Yhdistykset kulttuuria tuottamassa – Kulttuuriyhdistyspäivä 25.1.2011. HUMAK:in auditorioon kokoontui kaiken kaikkiaan 67 ihmistä. Paikalla oli kuntien kulttuuripuolesta vastaavia henkilöitä, HUMAK:in kulttuurituottajalinjan opiskelijoita ja opettajia, taidetoimikunnan väkeä sekä kulttuuriyhdistysten edustajia. Päivän yhtenä sisältönä oli kulttuuriyhdistysraportin julkaiseminen. Esitän seuraavaksi tiivistelmän kulttuuriyhdistysraportin sisällöstä.
Idea kulttuuriyhdistysraportin laatimisesta versoi taidetoimikunnan tarpeesta ottaa yhteyttä kulttuuriyhdistyksiin ja saada aikaan tiiviimpää vuoropuhelua yhdistysten ja taidetoimikunnan välille. Aiemmin yhteydenpito oli ollut liiaksi avustustenjakoprosessin varassa. Toteuttamalla haastattelukierros kulttuuriyhdistysten parissa haluttiin saada aikaan uusia yhteistyön muotoja.
Raporttia varten haastateltiin 32 yhdistystä. Yhdistykset valittiin käyttäen hyväksi tietoja taidetoimikunnalta yhteisöavustusta hakeneista yhdistyksistä. Toinen yhdistysten valintaa ohjannut kriteeri oli tapahtumatuotanto. Haastateltavien yhdistysten joukkoon haluttiin nimenomaan kulttuuriyhdistyksiä, jotka järjestivät (väljästi määritellen) jonkinlaista kulttuuritapahtumaa. Pyrimme Ilkan kanssa saamaan haastatteluaineistosta myös alueellisesti kattavan. Etsimme eri puolilta Keski-Suomea haastateltaviksi sopivia yhdistyksiä. Ihan jokaisessa Keski-Suomen kunnassa emme käyneet, mutta toivottavasti pääsemme piakkoin käymään visiitillä myös niissä kunnissa, jotka jäivät raportin ulkopuolelle.
Haastatteluissa esitetyistä kysymyksistä muotoutui myös kulttuuriyhdistysraportin runko. Esillä olleita teemoja olivat: yhdistysaktiivien asema, kulttuuritapahtumien esittely, yhdistysten toteuttama projektitoiminta, yhdistysten paikallinen merkittävyys, yhdistysten toimintaa vaikeuttavat tekijät (tilojen puute, rahoituksen ongelmat, osaajien puute), toimintaa ohjaavat arvot, toiminnan merkittävyys ja huippuhetket, taidetoimikunta ja yhdistykset (tiedonvälitys, läänintaiteilijat, yhteisöavustukset), markkinointi ja yhdistysten näkyvyys, yhteistyö ja verkostoituminen, viestintä (strategiat, mainonta ja tiedottaminen, printtimedia, internet ja sosiaalinen media), yhdistysten tuen tarve sekä yhdistysten historia ja nykypäivä.
Haastatteluista kerätyn aineiston perusteella laadin raportin, joka palvelee toivottavasti paitsi taidetoimikunnan myös kulttuuriyhdistysten ja muiden asiasta kiinnostuneiden tarpeita. Varsinainen keskisuomalaisten yhdistysten esite raportti ei ole, vaikka se sisältääkin kuvauksia esimerkiksi useiden yhdistysten järjestämistä kulttuuritapahtumista. Tekijät tapahtumien takana ei ole myöskään tieteellinen julkaisu, vaan sen on tarkoitus kuvata kulttuuriyhdistysten toteuttamaa tapahtumatuotannon kenttää Keski-Suomessa.
Raportin päällimmäisinä tuloksina olivat havainnot siitä, että Keski-Suomessa on aktiivinen kulttuuriyhdistyskenttä. Mitään vertailupohjaa ei raportissa ole käytetty, joten en voi sanoa ovatko keskisuomalaiset yhdistykset erityisen aktiivisia vai onko kyseessä vain normaali Suomessa vallitseva asiantila. Tärkeä havainto oli myös se, että kulttuuriyhdistysten pyörittämisestä vastaavat usein muutamat harvat aktiivit. Uutta väkeä ja erityisesti nuoria kaivataan mukaan toimintaan. Kulttuuriyhdistyksillä on suuri merkitys paikallisesti. Tämä korostuu erityisesti pienillä paikkakunnilla. Toisaalta Jyväskylässäkin on paljon kulttuuriyhdistysten järjestämiä tapahtumia ja toimintaa. Kulttuuriyhdistykset tekevät tärkeää työtä pienillä resursseilla. Toiminnan ”hyötysuhde” on hyvä. Yhdistysten järjestämät tapahtumat nostavat usein paikkakunnan imagoa.
Yhdistykset puhaltavat yhteen hiileen. Kulttuuriyhdistyksille yhteisiä arvoja ovat oman toimialan arvostaminen, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus, avarakatseisuus, avoimuus uusille ideoille ja niin edelleen. Ongelmat ovat usein samankaltaisia ja liittyvät tyypillisesti toimitilojen saatavuuteen, toiminnan rahoitukseen, osaajien saamiseen mukaan toimintaan, markkinointiin ja tiedottamiseen.
Haastateltavat kulttuuriyhdistykset saivat heittää vapaasti ideoita ilmoille koskien yhdistysten suhdetta taidetoimikuntaan. Useampi yhdistys toivoi kulttuurituottaja-läänintaiteilijan vakanssin perustamista taidetoimikuntaan. Taidetoimikunta vastasi tähän huutoon. Sari Ilmola on aloittanut vastikään kulttuurituottaja-läänintaiteilijana. Sari tulee kertomaan omista toimintalinjoistaan myöhemmin tässä blogissa.
Toinen selkeä pyyntö yhdistysten taholta oli (keskisuomalaisten) kulttuuritoimijoiden listan saaminen internet-sivuille. Tässä kohdin pyrimme ohjaamaan yhdistysaktiivien katseet osoitteeseen www.yhdistystori.fi
Yhdistykset kaipaavat oikeanlaista koulutusta ja seminaareja. Korpilahden tapahtumassa tehtiin ryhmätöitä tämän aiheen ympärillä. Lopputuloksena oli se, että HUMAK ottaa aktiivisen roolin koulutustarpeiden kartoittamisessa ja koulutusten järjestämisessä. Myös taidetoimikunta on tässä touhussa mukana.
Viimein heitettiin erityisesti teatteri- ja tanssiyhdistysten puolelta ideaa jonkinlaisen toimijapankin perustamisesta yhdistystoimijoiden tarpeisiin. Ajatuksena oli, että esimerkiksi valo- ja äänimiehiä löytyisi ”samasta osoitteesta”. Tämä sama ideahan oli LuovaPaja –sivustossa, joka on nyt lakkautettu. Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää. Olisikohan vaikkapa yhdistystorilla mahdollista toteuttaa tällaista palvelua.
Tekijät tapahtumien takana - Raportti keskisuomalaisista kulttuuriyhdistyksistä on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.kstaide.net/tiedotteet/Kulttuuriyhdistysraportti.pdf
Idea kulttuuriyhdistysraportin laatimisesta versoi taidetoimikunnan tarpeesta ottaa yhteyttä kulttuuriyhdistyksiin ja saada aikaan tiiviimpää vuoropuhelua yhdistysten ja taidetoimikunnan välille. Aiemmin yhteydenpito oli ollut liiaksi avustustenjakoprosessin varassa. Toteuttamalla haastattelukierros kulttuuriyhdistysten parissa haluttiin saada aikaan uusia yhteistyön muotoja.
Raporttia varten haastateltiin 32 yhdistystä. Yhdistykset valittiin käyttäen hyväksi tietoja taidetoimikunnalta yhteisöavustusta hakeneista yhdistyksistä. Toinen yhdistysten valintaa ohjannut kriteeri oli tapahtumatuotanto. Haastateltavien yhdistysten joukkoon haluttiin nimenomaan kulttuuriyhdistyksiä, jotka järjestivät (väljästi määritellen) jonkinlaista kulttuuritapahtumaa. Pyrimme Ilkan kanssa saamaan haastatteluaineistosta myös alueellisesti kattavan. Etsimme eri puolilta Keski-Suomea haastateltaviksi sopivia yhdistyksiä. Ihan jokaisessa Keski-Suomen kunnassa emme käyneet, mutta toivottavasti pääsemme piakkoin käymään visiitillä myös niissä kunnissa, jotka jäivät raportin ulkopuolelle.
Haastatteluissa esitetyistä kysymyksistä muotoutui myös kulttuuriyhdistysraportin runko. Esillä olleita teemoja olivat: yhdistysaktiivien asema, kulttuuritapahtumien esittely, yhdistysten toteuttama projektitoiminta, yhdistysten paikallinen merkittävyys, yhdistysten toimintaa vaikeuttavat tekijät (tilojen puute, rahoituksen ongelmat, osaajien puute), toimintaa ohjaavat arvot, toiminnan merkittävyys ja huippuhetket, taidetoimikunta ja yhdistykset (tiedonvälitys, läänintaiteilijat, yhteisöavustukset), markkinointi ja yhdistysten näkyvyys, yhteistyö ja verkostoituminen, viestintä (strategiat, mainonta ja tiedottaminen, printtimedia, internet ja sosiaalinen media), yhdistysten tuen tarve sekä yhdistysten historia ja nykypäivä.
Haastatteluista kerätyn aineiston perusteella laadin raportin, joka palvelee toivottavasti paitsi taidetoimikunnan myös kulttuuriyhdistysten ja muiden asiasta kiinnostuneiden tarpeita. Varsinainen keskisuomalaisten yhdistysten esite raportti ei ole, vaikka se sisältääkin kuvauksia esimerkiksi useiden yhdistysten järjestämistä kulttuuritapahtumista. Tekijät tapahtumien takana ei ole myöskään tieteellinen julkaisu, vaan sen on tarkoitus kuvata kulttuuriyhdistysten toteuttamaa tapahtumatuotannon kenttää Keski-Suomessa.
Raportin päällimmäisinä tuloksina olivat havainnot siitä, että Keski-Suomessa on aktiivinen kulttuuriyhdistyskenttä. Mitään vertailupohjaa ei raportissa ole käytetty, joten en voi sanoa ovatko keskisuomalaiset yhdistykset erityisen aktiivisia vai onko kyseessä vain normaali Suomessa vallitseva asiantila. Tärkeä havainto oli myös se, että kulttuuriyhdistysten pyörittämisestä vastaavat usein muutamat harvat aktiivit. Uutta väkeä ja erityisesti nuoria kaivataan mukaan toimintaan. Kulttuuriyhdistyksillä on suuri merkitys paikallisesti. Tämä korostuu erityisesti pienillä paikkakunnilla. Toisaalta Jyväskylässäkin on paljon kulttuuriyhdistysten järjestämiä tapahtumia ja toimintaa. Kulttuuriyhdistykset tekevät tärkeää työtä pienillä resursseilla. Toiminnan ”hyötysuhde” on hyvä. Yhdistysten järjestämät tapahtumat nostavat usein paikkakunnan imagoa.
Yhdistykset puhaltavat yhteen hiileen. Kulttuuriyhdistyksille yhteisiä arvoja ovat oman toimialan arvostaminen, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus, avarakatseisuus, avoimuus uusille ideoille ja niin edelleen. Ongelmat ovat usein samankaltaisia ja liittyvät tyypillisesti toimitilojen saatavuuteen, toiminnan rahoitukseen, osaajien saamiseen mukaan toimintaan, markkinointiin ja tiedottamiseen.
Haastateltavat kulttuuriyhdistykset saivat heittää vapaasti ideoita ilmoille koskien yhdistysten suhdetta taidetoimikuntaan. Useampi yhdistys toivoi kulttuurituottaja-läänintaiteilijan vakanssin perustamista taidetoimikuntaan. Taidetoimikunta vastasi tähän huutoon. Sari Ilmola on aloittanut vastikään kulttuurituottaja-läänintaiteilijana. Sari tulee kertomaan omista toimintalinjoistaan myöhemmin tässä blogissa.
Toinen selkeä pyyntö yhdistysten taholta oli (keskisuomalaisten) kulttuuritoimijoiden listan saaminen internet-sivuille. Tässä kohdin pyrimme ohjaamaan yhdistysaktiivien katseet osoitteeseen www.yhdistystori.fi
Yhdistykset kaipaavat oikeanlaista koulutusta ja seminaareja. Korpilahden tapahtumassa tehtiin ryhmätöitä tämän aiheen ympärillä. Lopputuloksena oli se, että HUMAK ottaa aktiivisen roolin koulutustarpeiden kartoittamisessa ja koulutusten järjestämisessä. Myös taidetoimikunta on tässä touhussa mukana.
Viimein heitettiin erityisesti teatteri- ja tanssiyhdistysten puolelta ideaa jonkinlaisen toimijapankin perustamisesta yhdistystoimijoiden tarpeisiin. Ajatuksena oli, että esimerkiksi valo- ja äänimiehiä löytyisi ”samasta osoitteesta”. Tämä sama ideahan oli LuovaPaja –sivustossa, joka on nyt lakkautettu. Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää. Olisikohan vaikkapa yhdistystorilla mahdollista toteuttaa tällaista palvelua.
Tekijät tapahtumien takana - Raportti keskisuomalaisista kulttuuriyhdistyksistä on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.kstaide.net/tiedotteet/Kulttuuriyhdistysraportti.pdf
maanantai 14. helmikuuta 2011
Keskisuomalaiset yhdistykset kulttuuria viljelemässä
Maaliskuussa 2010 silloinen opetusministeriö julkaisi asiakirjan Kulttuuri - tulevaisuuden voima. Kulttuurin ja taiteen vaikuttajista ja ammattilaisista koottu toimikunta lausuu tässä ehdotuksessaan selonteoksi kulttuurin tulevaisuudesta mm. näin: "Kulttuuri ja taide ovat inhimillisen olemassaolon itsearvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Ne vaikuttavat suoraan ja sovelluksina yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja taloudelliseen toimintaan."
Hieman aikaisemmin viime vuonna ministeriön ehdotuksessa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmaksi puolestaan lausutaan: "Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä, halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa mukaisesti, koko elämänsä aikana, myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä."
Näin puhutaan valtiovallan linjauksissa taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Kulttuuri ja taide ovat siis valtiovallan hellässä suojeluksessa. Syystäkin, sillä kun kansakunnan onnellisuusmittareita etsitään, niin kulttuurin ja taiteen harrastamisen määrä voi hyvinkin toimia suuntaa antavana tunnuslukuna. Jos samalla ajatusjunalla puksuttelee eteenpäin, niin kulttuuriyhdistysten - niissähän kulttuuria ja taidetta antaumuksella harrastetaan - määrä voi myös kertoa jotain katajaisesta kansastamme.
Keski-Suomessa kulttuuriyhdistyksiä on pitkälle toista tuhatta. Millaisia ne ovat? Millaista toimintaa ne toteuttavat ja millaisin voimavaroin? Tämän blogi on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa millaisessa reaalimaailmassa kulttuuria ja taidetta maakunnassamme viljellään. Ja mikä oikeastaan vielä tärkeämpää: miten upeasta sadosta pääsemme vuosi vuoden jälkeen nauttimaan. Ota yhteyttä ja tule mukaan piirtämään kuvaa kansalaiskulttuurin Keski-Suomesta!
Ilkka Kuukka ja Jussi Haatainen
Keski-Suomen taidetoimikunta
Hieman aikaisemmin viime vuonna ministeriön ehdotuksessa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmaksi puolestaan lausutaan: "Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä, halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa mukaisesti, koko elämänsä aikana, myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä."
Näin puhutaan valtiovallan linjauksissa taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Kulttuuri ja taide ovat siis valtiovallan hellässä suojeluksessa. Syystäkin, sillä kun kansakunnan onnellisuusmittareita etsitään, niin kulttuurin ja taiteen harrastamisen määrä voi hyvinkin toimia suuntaa antavana tunnuslukuna. Jos samalla ajatusjunalla puksuttelee eteenpäin, niin kulttuuriyhdistysten - niissähän kulttuuria ja taidetta antaumuksella harrastetaan - määrä voi myös kertoa jotain katajaisesta kansastamme.
Keski-Suomessa kulttuuriyhdistyksiä on pitkälle toista tuhatta. Millaisia ne ovat? Millaista toimintaa ne toteuttavat ja millaisin voimavaroin? Tämän blogi on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa millaisessa reaalimaailmassa kulttuuria ja taidetta maakunnassamme viljellään. Ja mikä oikeastaan vielä tärkeämpää: miten upeasta sadosta pääsemme vuosi vuoden jälkeen nauttimaan. Ota yhteyttä ja tule mukaan piirtämään kuvaa kansalaiskulttuurin Keski-Suomesta!
Ilkka Kuukka ja Jussi Haatainen
Keski-Suomen taidetoimikunta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)