Korpilahden Yhdistykset kulttuuria tuottamassa -tapahtumassa 25.1. keskusteltiin neljässä työryhmässä kulttuurin edistämisen ihanuudesta ja kurjuudesta. Työryhmien aiheet olivat: kulttuuriyhdistysten paikallinen merkitys, yhteistä näkyvyyttä kulttuuriyhdistyksille, yhteiset tapahtumakoulutukset ja avustusten jakoprosessit sekä niiden perusteet. Ryhmäkeskustelut ylittivät ansiokkaasti niille annetut rajoitteet ja liikkuivat olennaisen äärellä. Ryhmäkeskustelut purettiin yhdessä tilaisuuden lopuksi ja seuraavassa on tiivistelmä kokoavasta keskustelusta.
Perinteinen yhdistystoiminta on seniorioitumassa, nuorten osuus on vähäinen. Nuoret muodostavat kyllä ryhmiä kiinnostavan aiheen ympärille, mutta organisoitumistapana yhdistys ei ole aina se ensimmäinen vaihtoehto. Nuoria saattaisi saada paremmin mukaan yhdistystoimintaan hyödyntämällä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Yhdistystoimintaan on tullut mukaan ammattimaisempaa otetta, mihin voi osaltaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan rahoittaminen tapahtumien ja projektien kautta, eli yhdistykset nähdään useasti (kulttuuri)palvelujen tuottajana. Yhdistysten on kenties aikaisempaa vaikeampaa saada toiminta-avustusta normaaliin jokapäiväiseen toimintaan; projektit ja tapahtumat ovat rahoittajatahoille selkeämpiä kohteita. Ja kun suurempi osa yhdistyksistä panostaa esimerkiksi tapahtumien toteuttamiseen, tulee avustusmarkkinoille kilpailua ja tällöin ammattimaisesti tehdyt hakemukset – ja tapahtumat – menestynevät paremmin. Kulttuuritapahtumat ovat merkittäviä paikallisidentiteetin muokkaajia ja niitä tulisi tarkastella lähemmin mm. matkailun kehittämisen näkökulmasta.
Yhteistyötä tulisi lisätä yhdistysten kesken, yli ikä- ja sisältörajojen: kumppanuuksia voi rakentua jopa kulttuurin ja urheilun välille! Haasteena on miten yhdistykset tutustuvat toisiinsa. Erilaisia kohtaamistapahtumia tulisi järjestää enemmin. Yhteystietojen kokoaminen, ylläpitäminen ja julkaiseminen olisi erittäin tärkeää. Maakunnallisella tasolla tällaista tietokantaa kulttuuriyhdistyksistä on yritetty ylläpitää taidetoimikunnan toimesta, mutta tällä hetkellä palvelua ei tarjota. Keski-Suomen yhteisöjen tuen Yhdistystorilla on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi kaikki maakunnan yhdistykset kokoavaksi avoimeksi ja toiminnalliseksi alustaksi. Kunnilla ja kaupungeilla on omia paikallisia – osin seutukunnallisia – ratkaisuja. Tapahtumassa oli esillä Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemisto, joka löytyy osoitteesta: http://www3.jkl.fi/hakemisto/kulttuuri/
Yhteistyön rakentamisen uusina muotoina keskustelussa nostettiin esiin Produforum-toiminta, jossa työskennellään yhteisessä tilassa ja jaetaan osaamista. Työtapa on samankaltainen kuin kansainvälisessä HUB-toiminnassa. Jyväskylään ollaan parhaillaan perustamassa tällaista toimintaa. Osaamisen jakaminen esim. tapahtumatuottamisessa olisi yksi tarkemman tutkimisen ja kehittämisen paikka maakunnan tasolla. Produforumista kerrotaan lisää täällä: http://produforum.webbhuset.fi/start/ ja HUB Jyväskylästä: http://hubjkl.wordpress.com/
Yhteinen näkyvyys kulttuuritoimijoille on tärkeää. Olemmehan siroutuneet tasaisesti ympäri maakuntaa ja kulttuurisäteilymme saattaa jäädä paikalliseksi piiloon jääväksi helmeksi. Kulttuuriyhdistyshaastattelujen yhteydessä oli puhetta sähköisestä julkaisusta, jossa kerrottaisiin yhdistysten toteuttamista tapahtumista sanojen lisäksi kuvin, äänin ja mahdollisesti videoin. Kun raportti on nyt valmistunut, niin tämän vuoden aikana kerrotaan keskisuomalaisten kulttuuriyhdistysten arjesta ja juhlasta helmikuussa perustettavassa blogissa, jossa yhdistykset voivat kertoa omasta toiminnastaan.
KYT:n ylläpitämällä Yhdistystorilla http://www.yhdistystori.fi/ kerrotaan mm. yhdistystoimijoille sopivista koulutuksista. Torille on koottu tietoa olemassa olevista ja toteutettavista koulutuksista. Tapahtumakoulutuksen järjestäminen on uusi ajatus ja ensiksi on kartoitettava miten suuri kysyntä tällaiseen koulutukseen on ja mille tapahtumatuotannon osa-alueille koulutusta ensisijaisesti tarvitaan. Myös apurahojen ja tukien hakemiseen tulee järjestää omaa koulutusta. Koulutuksia pitäisi järjestää muuallakin kuin Jyväskylän seudulla, jolloin jo alustavasti suunniteltuihin taidetoimikunnan ja Kulttuurirahaston yhteisiin maakuntatapaamiseen voisi yhdistää rahoituksen lisäksi muita aiheita, myös kulttuuritoimijoiden vapaamuotoisempia kokoontumisia.
Yhdistykset toimivat tiukoilla rahallisilla resursseilla. Avustusvetoinen rahoituksen yksi haaste on, että raha on valitettavan usein yhdistyksen tilillä vasta tapahtuman jälkeen. Tosin useat rahoittajat myöntävät ainakin osan avustussummasta hakijan käyttöön tämän pyynnöstä ennen kulujen syntymistä. Avustusten maksatukseen liittyvää ohjeistusta tulisi tarkistaa useimmissa rahoittajaorganisaatioissa. Yhdistyksille tulisi tarjota lisää tietoa mistä ja miten hakea rahoitusta toiminnalleen. Pelkät linkkilistat eivät riitä: välittäjätaholla tulee olla syvempää tietoa niin rahoittajista kuin hakijoistakin. Syksyllä tullaan järjestämään taidetoimikunnan ja Keski-Suomen yhteisöjen tuen toteuttamana kulttuuriyhdistyksille suunnattu koulutusta. Koulutuksiin tulisi järjestää yleisten ja yhteisten asioiden käsittelyn lisäksi myös klinikkatyyppistä palvelua.
Konkreetteina toimenpiteinä tämän vuoden aikana tulee tapahtumaan siis seuraavaa: 1) taidetoimikunta etsii yhdessä muiden kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa uusia rahoitusmahdollisuuksia kulttuurimatkailun ja kulttuuritapahtumien kehittämiseen, 2) perustetaan keskisuomalaiselle kulttuuripöhinälle blogi, jossa maakunnan kulttuuritoimijat kertovat omasta toiminnastaan, 3) tehdään ennakkokartoitus yhdistyksien kiinnostuksesta tapahtumakoulutuksiin osallistumisesta ja 4) järjestetään syksyllä rahoituskoulutusta. Taidetoimikunta on mukana käynnistämässä kaikkia neljää kohtaa. Seuratkaa viranomaistiedotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti