”Onnistu… onnistu… onnistu”, mumisee 5-vuotias keskittyneesti itsekseen. Saparot sojottavat kypärän nauhojen välistä ja heiluvat muminan tahtiin. Pari viikkoa aiemmin sama keskittynyt saparopää kirkui, ettei koskaan onnistuisi ja maailma on epäreilu. Nyt tunteenpurkaukset on unohdettu ja ajatuksiin mahtuu vain pihatien suora. Ennen ratkaisevaa lähtöpäätöstä saparopää suorittaa vielä tasapainon varmistamisen kevyellä kengänkärjen kosketuksella maahan ja sitten hän luottaa itseensä. Kirkkaana mielessä on, kuinka paljon tulee sattumaan jos ja kun kaatuu, miten pelottavaa koko touhu oikeastaan on ja kuinka kävellenkin pääsee joskus perille. Serkkupojalta perityllä polkupyörällä ajavaa saparopäätä katsellessa ymmärrän, että todistan eräänlaista ihmettä; ihmisen uskoa itseensä.
Mennyt kesä tarjosi jälleen matkailijoille ja alkuasukkaille valtavan määrän kulttuurielämyksiä. Yhtenä lisätehosteena tarjontaan toimi Saarijärven kulttuurikesä-2011 projekti. Projektissa linkitettiin kulttuuritarjontaa ja – ihmisiä toisiinsa. Teatteria, tanssia, musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä, runoutta, elokuvaa, toritapahtumia… paikallista osaamista samassa paketissa. Ideana oli, että kaikki kulttuuritarjonta olisi löydettävissä yhdellä kertaa ja kaikki tietäisivät mitä toiset puuhaavat. Yhteisen projektin suunnittelu aloitettiin jo ajoissa talvella ja suunnitelmia hiottiin pitkin kevättä. Vaikka kaikilla projektissa mukana olleilla oli vahvaa osaamista jo entuudestaan omalta kulttuurialueeltaan, oli tällainen yhteinen yrittäminen kuitenkin jotain uutta. Kulttuurikesä todisti järjestäjilleen, että ilman apupyöriä ajaessa pääsee nopeammin ja pidemmälle ja kuinka luottamus omiin taitoihin ja kykyihin kasvaa huimasti.
Saparopään touhuja seuraa yksi siilitukkainen. Oma pikkupyörä vaikuttaa aivan vauvamaiselta verrattuna isosiskon menopeliin. Jotain on tehtävä, että puntit saadaan tasan. Siilitukkaiselle riittää, että satulaa nostetaan, ja viilipurkista askarrellaan pinnojen väliin räpätin. Meno tuntuu aivan erilaiselta tuunauksen jälkeen. Kaiken näkee paljon paremmin korkeammalta ja nyt kaikki kuulevat jo kaukaa, että liikenteessä on siilitukkainen räpättimineen.
Kun joku nostaa rimaa korkeammalle joutuvat kaikki kurottamaan hieman ylemmäksi ettei tarvitse tehdä rimanalitusta. Paikalliset toimijat kulttuurin eri kentillä tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Kaikki ammattilaiset ja harrastajat, jotka tuottavat kanssaihmisille merkityksiä, kokemuksia ja elämyksiä kulttuurin kautta ansaitsevat kiitoksen. Paikallinen ruohonjuuritason kulttuurirattaisto on erittäin hyvin öljytty ja rullaa omalla painollaan. Kulttuurin vapaaehtoistyöläiset tarvitsevat tuekseen kuitenkin pitkän tähtäimen suunnitelmia, joita toteutetaan yhdessä kulttuurilaitosten ja -virkamiesten kanssa. On hienoa huomata, että nyt suurempikin koneisto Saarijärvellä alkaa viritellä vehkeitään, että saadaan viimein kulttuurin suuri pyörä pyörimään. On tullut aika lunastaa Saarijärven imago kulttuuripitäjänä myös käytännön tasolla. Saarijärven museon johtajan Kari Kotilaisen idea jo varhaiskasvatuksen kautta alkavasta kulttuurikasvatuksesta on mielestäni erittäin hieno. Lapsena opittua polkupyörällä ajamisen taitoa ei unohda. Lapsena opittu reitti kirjastoautolle tai museolle on helppo muistaa vielä vanhemmallakin iällä.
Heini Tenokoski
